Munduk -vihreää rauhaa Balilla

Kuten alankomaalaiset siirtomaaisännät satoja vuosia sitten, pakenimme mekin hälisevää ja tunteita kuumentavaa Etelä-Balia pohjoisen vuorien ja kukkuloiden tyynnyttävään rauhaan Mundukin kylään. Jo automatkalla tuntui pulssi tasoittuvat ja verenpaine laskevan, lukuiset kylät ohitettuamme tie alkoi nousta ja kipristyä serpentiiniksi kukkuloiden rinteille. Tietä ympäröivät vihreät riisipellot ja mansikkaviljelmät. Ohitimme Balin kraaterijärvet Danau Bunyanin sekä Danau Tamblinganin ja nousimme vielä viimeiselle kraateriharjanteelle, jonka reunalta Mundukin kylästä oli upeat maisemat kraaterin molemminpuolisiin laaksoihin ja selkeällä säällä jopa merelle saakka. Mundukin kylä on ainoastaan lyhyt pätkä tiiviisti, vieriviereen asetettuja taloja autotien molemmin puolin, mutta sen ympräillä leviävä luonto ja viljelymaat tekevät siitä pysähtymisen arvoisen matkakohteen.

Kävimme tutkailemassa jo ensimmäisenä iltana kylän ympäristöä kahviviljelyksillä ja riisipellolla risteilevillä poluilla. Nautimme rannikkoa huomattavasti viileämmästä ilmasta ja illalla kaivoimme rinkan pohjalta fleecetakkia päällemme ja katselimem auringonlaskua terassilla teetä siemaillen. Seuraavana aamuna lähdimme poluille aamun viileydessä. Olimme saaneet majatalostamme seikkaperäisen, käsin kirjoitetun kartan, joka antoi suurpiirteiset ohjeet alueen patikkapoluista. Mundukin ympäristössä on kuitenkin aika helppo suunnistaa, maamerkkejä ja kiintopisteitä on useita – kylä itsessään sijaitsee korkean harjanteen päällä ja polut kulkevat laaksoissa, joista on lähes jatkuva näköyhteys kylään. Myös kylästä seuraavalla kukkulalla kohoava muuta puustoa huomattavasti korkeampi puu pitää sisäisen kompassin kurssin kurissa. Ja jos se kurssi oli hetkellisesti hukassa, tarjosivat paikalliset neuvon oikealle polulle hymyn kera.
Ohitimme kaakaopuita ja pihoja, joissa neilikat oli aseteltu pressun päälle kuivumaan, mikä huumaava tuoksu! Talojen koirat juoksivat nopeasti vieraiden askelien ääneen kuultuaan pihoilta poluille räksyttämään. Vaikka koirat eivät varmastikaan olleet vihaisia, veistelimme itsellemme bambutikut henkiseksi turvaksi ja myös tueksi jyrkkiin mäkiin. Ennen lounasta (ja reissun parasta paistettua nuudelia) teimme tunnin lenkin kahdelle vesiputoukselle, jotka kuulemma ovat huomattavasti vaikuttavammat sadekaudella. Lounas venyikin normaalia pidemmäksi, kun jäimme vaihtamaan kuulumisia Warung Classicin omistajan kanssa. Jatkoimmekin kävelyä mahat täysinä Mundukin kylän toiselle puolelle laskeutuvaan laaksoon, jonka riisiviljelmämaisemat olivat vertaansa vailla. Kiinnitimme erityisesti huomiota kauniisiin, huolehdittuihin ja kukkia täynnä oleviin pihoihin, harvinaista Kaakkois-Aasiassa!

Nautimme täysin siemauksin Mundukin tarjoamasta rauhasta. Vaikka kävelyretkemme olivat tällä kertaa hyvinkin kevyitä, tarjosivat ne fyysisen rasituksen sijaan toivottua mielenrauhaa -parin päivän samoilun jälkeen olimme jälleet valmiit palaamaan Balin eteläkärkeen Uluwatuun.

Autokyyti Seger Beach-Munduk-Uluwatu 950 000IDR (64,24€)
Majoitus Na Inn 300 000IDR (20,1€)
Lounas Warung Classic (alkukeitto, paistetut nuudelit, mansikkapannukakku ja tuore mehu) 45 000IDR (3€)
Pääsymaksu vesiputouksille 10 000 IDR ja 5000IDR (0,7€, 0,35€)

Mundukin kylänraitti

Mundukin kylänraitti

Lounaalla

Lounaalla

munduk6

Perhosia ja kahvipapuja

Perhosia ja kahvipapuja

Vesiputouksella

Vesiputouksella

munduk9

Ja Mundukin toisella puolella riisipelloilla.

Ja Mundukin toisella puolella riisipelloilla.

Poikia pellon reunalla.

Poikia pellon reunalla.

Tiedättekös mitä nämä ovat?

Tiedättekös mitä nämä ovat?

No niillä kiivetään puuhun satoa keräämään.

No niillä kiivetään puuhun satoa keräämään.

Talojen pihat olivat Mundukissa kauniita, istutuksia täynnä.

Oli ilo katsella ja kurkkia ihmisten pihoihin pieniltä poluilta.

Kauniita värejä löytyi muualtakin kuin kukista.

Kauniita värejä löytyi muualtakin kuin kukista.

Mainokset