Toinen kuukausi

Toinen kuukausi kiihdytteli ohi edeltäjäänsä vauhdikkaammin. Omaksuimme reissuelämän saloja entistä syvemmin ja koti kävi entistä harvemmin mielessä. Siirryimme paikasta toiseen rivakasti ja loppukuusta tiivis tahti alkoi painaa, eikä Laoksen tulikuumat helteet helpottaneet olotilaa. Aloitimme kuukauden Pohjois-Thaimaassa Chiang Maissa, josta suuntasimme vaeltamaan ja vuoristoheimoja ihmettelemään lähelle Burman rajaa Pang Maphan kylään. Parin päivän tehokkaan pyllyjumihikikävelyn jälkeen matkasimme Chiang Main kautta Chiang Raihin Valkoista Temppeliä ihmettelemään.
Kuun alkupuolella oli aika jättää Thaimaa taakse ja siirtyä slow boatilla Laoksen vesi- ja maaperälle. Ikimuistoinen kahden päivän laivamatka Mekongilla vaati hermoja ja tiukkoja pyllylihaksia, mutta kaikenkaikkiaan kokemus jäi plussan puolelle.

Luang Prabangissa meillä molemmilla oli ”ihansama”-olo. Kaupunkia oli kehuttu kauniiksi ja ihmeelliseksi, sellaiseksi, jossa parin päivän vierailu venyisi vähintään viikon mittaiseksi. Meitä tympi koko Luang Prabangissa vietetyn ajan ja välillä yhteiselo meni kiukutteluksi ja kitinäksi. Helteet ja yleinen negatiivinen vire saivat aikaan ajatusleikin: ”Minne menisit, jos nyt saisit mennä minne haluaisit?” Ja hetken aikaa pohdittuamme nousi esiin maita, jonne sen hetkisestä sijainnista ei olisi edes mikään mahdoton matka. Pari päivää ajatusleikkiä leikittyämme laitoimme reissumme suunnitelmat uusiksi ja päätimme Vietnamin sijasta ottaa lennot hieman pohjoisemmaksi.

trimmaaja

mummojapappa

Päätöksen teon jälkeen olo tuntui kummalta, saako näin edes tehdä? Että aivan ykskaks muuttaa suunnitelmia, ostaa lentoliput ja suuntaa sellaisiin paikkoihin, jotka eivät olleet käyneet edes mielessä reissua suunnitellessa. Päätöksen ja edullisten lentolippujen löytämisen myötä kiukuttelu loppui kuin seinään, hymy palasi kasvoille, rinkat tuntuivat kevyemmiltä kantaa, ympäröivä maisema näytti kauniimmalta ja reissaaminen tuntui taas maailman parhaalta asialta. Iloista mieltä lisäsi pysähdys Vang Viengissä polkupyöräilyn ja tietenkin tubeilun parissa. Vang Viengistä jatkoimme matkaa kiemurtelevia teitä pitkin Laoksen piskuiseen pääkaupunkiin Vientianeen, jossa intensiivisen kaupunkiin tutustumiseen sijasta vietimme valtaosan ajasta tietokoneella jatkosuunnitelmia tehden. Ja aivan kuukauden loppupuolella vaihdoimme maisemaa Laoksen bambumajakylistä taivaita hipovien pilvenpiirtäjien Hong Kongiin.

kaappimopo

tuktukmai

Toisen kuukauden aikana raha-asiat pysyivät käsissä ennen Hong Kongiin saapumista. Pohjois-Thaimaa ja Laos olivat Etelä-Thaimaaseen verrattuna huomattavasti edullisempia ja reissaamisen sekä aktiiviteettienkin jälkeen päiväbudjetti pysyi alle kahdenkymmenen euron. Laoksessa majoitus oli Thaimaata edullisempaa, mutta esimerkiksi ruoka kaupassa pääsääntöisesti kalliimpaa. Varsinkin muualta tuotujen tuotteiden hinnat saivat haukkomaan henkeä ja Thaimaassa aloitettu murojen syönti sekä oman aamupalan valmistaminen saivat stopin Laoksessa ja siirryimme puputtamaan patonkia katukeittiöihin. Laoksessa joimme sen sijaan kahvia oikein urakalla, paikallinen, pehmeä ja aavistuksen makeahko (ilman kondensoitua maitoakin) Lao-kahvi kun oli todella hyvää!

Alkukuusta lähetimme postipaketin Suomeen Chiang Rain postista. Paketti seilaa Suomeen laivalla ja sen arveltiin olevan matkallaan kolmen kuukauden ajan. Olen aina välillä käynyt katsomassa paketin kuulumisia Thaimaan postin sivuilla. Paketin matka Bangkokiin taittui varsin vauhdikkaasti, jonka jälkeen se ilmeisesti on pakattu laivaan (toivottavasti) ja laitettu laineille. Toivottavasti se pääsisi käymään välillä maissakin, jotta näkisin, minkä maiden kautta se lopulta Suomeen päätyi. Ihailtavan tarkasti postin sivuilla näkee, mitä paketille on tehty: ”Laita pussiin, sulje pussi, hanki laukku…”

pakettilähetys

Kolmas kuukausi vietetään siis aikasempaa täysin erilaisissa maisemissa. Pääsemme hektisen suurkaupungin makuun Hong Kongissa ja lyhyen pysähdyksen jälkeen jatkamme matkaamme ihmeelliseen Japaniin! Pakko myöntää, että hieman jännittää, mutta oikein hyvällä tavalla. Ja olen aika varma, että ensi kuukaudestakin tulee mitä mainioin!

honkkari3

Mainokset

Valkoinen ihme

Pohjoisen vaellusreissun jälkeen oleilimme vielä pari päivää Chiang Maissa ja suuntasimme sitten Chiang Raihin jo hieman lähemmäs Laoksen rajaa. Ihanan, suloisen ja kotoisan Chiang Main jälkeen ensituntuma Chiang Raista oli täysin päinvastainen, miten ruma kaupunki, hyi olkoon! Eikä esimmäisen yön majoitus kyllä kiillottanut mielikuvaa laisinkaan, ikkunaluukut suljettuamme totuus huoneesta paljastui ja nukuimme yön yleisen vessan hajuisessa hikikopissa.
Aamulla etsimme hieman mukavamman hostellin lähes samalla rahalla. Vaikka uudessakin paikassa jouduin harjaamaan huoneen lattiat siivouksen jäljiltä edellisten asukkaiden hiuksista ja kaikesta roskasta, oli sen jälkeen paikka asuttava (vaaleanpunaisista teddykarhulakanoista suuri plussa!). Tutustuessa kaupunkiin tarkemmin omat ennakkoluulot hälvenivät ja rumasta ankanpoikasesta kasvoi meidän silmissä, ei nyt ihan joutsen, mutta kelpo yksilö kuitenkin.

Chiang Raista 13 kilometriä etelään sijaitsee yksi Thaimaan mielenkiintoisimmista temppeleistä, Wat Rong Khun (White Temple). Vaikkei välittäisi temppeleistä tuon taivaallista, tai ajattelisi, että on nähnyt niitä Thaimaassa olessaan jo tarpeeksi, kannattaa ehdottomasti Pohjois-Thaimaassa vieraillessa pistäytyä tässä vielä keskeneräisessä buddhalaisessa temppelissä. Temppelin rakennustyöt aloitettiin vuonna 1997 ja on arvioitu, että temppelin valmiiksisaattamiseksi menee vielä ainakin 60 vuotta. Temppeli on thaimaalaisen maalari-arkkitehti Chalermchai Kositpipatin henkilökohtainen kunnianosoituksensa Buddhalle ja samalla upea luomus, jossa yhdistyvät niin thaimaalainen perinteinen arkkitehtuuri, kuin surrealistinen taide. Jo ulkomuoto on täysin erilainen, kuin perinteiseen tyyliin rakennetut buddhalaistemppelit, yleensä kun ne ovat täynnä kultaa, kimallusta ja kirkkaita värejä. Wat Rong Khun englanninkielinen nimi, White Temple, ei jätä mitään epäilyksen varaan; temppeli, sitä ympäröivät sillat ja patsaat ovat häikäisevän valkoisia. Häikäisyvyyttä lisäävät patsaita ja temppelin seiniä koristavat hopeiset peilin palaset, jotka säihkyvät ja tuikkivat auringossa. Temppelin valkoisuus Kositpipatin mukaan kuvaa Buddhan puhtautta ja säkenöivät peilinpalaset Buddhan loistavaa viisautta. Kaukaa katsottuna näkee vain kauniin valkoisen temppelin, mutta kun astelee lähemmäs, temppelistä ja sen ymäristöstä nousee esiin eriskummallisia ja shokeeraavia yksityiskohtia. On kuin perinteinen, vanhanaikainen buddhalaisuus olisi törmäyskurssilla nykyajan kirojen kanssa.

white temple

Temppelin sisäänkäynti on täynnä Kositpipatin patsastaidetta, demoneita, kauhua, mutta myös lempeitä, seesteisiä patsaita. Temppeliin johtava silta kulkee niin kaloja täynnä olevan vallihaudan kuin kurottelevista käsistä muodostuvan taideteoksen yli. Matka sillan alkupäästä demonien, pääkallojen ja onnettomien kohtaloiden kurottelevien käsien luota temppelin ovelle, kuten myös temppelin sisällä olevat maalaukset kuvaavat matkaa helvetistä valaistumiseen. Temppelin seinät ovat täynnä Kositpipatin yksityiskohtaista maalaustaidetta, yksi sivuseinistä oli meidän vieraillessa kesken, vaikkakin jostain olen lukenut, että seinien maalaukset temppelissä olisivat jo kertaalleen valmistuneet.
Temppelin takaseinä on se eniten puhetta aiheuttanut, niin internetissä, opaskirjoissa, kuin temppelissäkin. Itsekin tuli hihkaistua Timolle pari kertaa hieman liian kovalla äänellä kaikista ihmeellisyyksistä ja vasta hetken päästä tajuttua, että olemme pyhässä paikassa ja ihmiset ovat oikeasti tulleet tänne hiljentymään, eikä ainoastaan maalauksia katsomaan. Takaseinä on taideteos hyvän ja pahan taistelusta. Demoneita ja maailman pahuutta vastaan taistelevat nykyajan supersankarit: Hämähäkkimies, Teräsmies, Batman, Matrixin Nemo, Harry Potter ja jopa Angry Bird. Kaiken tämän taistelun keskellä seisoskelee Hello Kitty -hahmo ja pilven päällä makaa myös Nokian matkapuhelin, liekkö kuulunut hyvien vai pahojen joukkoon.

helvetinkadet

Kositpipat toivomus on, että jokainen temppelissä vieraillut vierailija uskontokunnasta riippumatta voisi temppelin taidetta katsoessa ymmärtää edes aavistuksen, mitä buddhalaisuus on. Buddhalaisuus perustuu karman lakiin, jossa yksilön hyvät ja pahat teot vaikuttavat siihen, minkälaisessa muodossa yksilö syntyy uudestaan. Buddhalaisuudessa elämän tarkoitus on pyrkiä hyvään ja sitä kautta valaistumiseen, jolloin uudestaansyntymisen kiertokulku katkeaa. Wat Rong Khun temppelin seinämaalauksista löytää buddhalaisuuden ydinajatuksen karman laista: hyvä voittaa pahan, myös nykyisellä vuosituhannella, hyvän tekeminen ja tavoittelu, sekä intohimoistaan luopuminen tuottaa palkinnon, valaistumisen.

Harmittavasti kuvaaminen temppelin sisällä oli kiellettyä, joten paikan päälle kannattaa mennä itse ihmettelemään uskomatonta nähtävyyttä. Temppelialueella kaikki on mietitty kokonaisuuteen sopivaksi, joten esimerkiksi vessakin oli upean kultainen ja koristeltu.
Ajoimme Wat Rong Khu:hun skootterilla, mutta perille pääsee myös esimerkiksi bussilla keskustan bussiasemalta (joka 30 minuutti, laituri 8). Ja mikä parasta, tämä nähtävyys on täysin ilmainen.

buddha

tempat

pahat

toivomus

kukkaruukut

viinaonpahasta

entastupakointisitten

pahis

kesken

vessa

maijujatimo

Netistä löytyy joitakin temppelin sisältä otettuja kuvia, tämä kuva on Man On the Lam-blogista.


Bussi Chiang Mai-Chiang Rai 3h 184bth (4,8€)
Majoitus: Lek House 400bth/yö (n. 10€), Mae Kok Villa 440bth/yö (n.11€)
Skootterin vuokra 250 bth/vrk (n.6,5€)
Capuccino ja Cafe Latte 50bth (n. 1,30€)

Postia Suomeen

postipaketti

Palasimme Pang Maphasta sopivasti Chiang Main sunnuntain kävelykadulle. Olin edellissä viikolla jo katsonut tarjonnan läpi, ja vaikka silloin vakaasti kirjoitin, etten mitään osta, koska rinkkoihin ei mahdu ylimääräistä tavaraa, niin sorruinpas sittenkin. Olen käsityöihminen ja kotona yleensä jatkuvasti on joku tekele työn alla (ja aika moni ikuisesti keskeneräisenä). Thaimaassa on uskomattoman kauniita kankaita myynnissä, joten en voinut vastustaa kiusausta, vaan sormet kihelmöiden valikoin useita metrejä tulevaisuuden käsityöprojekteihin.

Koska en aio vuotta kankaita repussani kantaa, päätimme Timon kanssa lähettää postia Chiang Raista Suomeen. Olimme kuulleet monelta reissaajalta postipakettien lähettämisen Thaimaasta olevan varsin edullsta puuhaa, joten laitoimme pakettiin mukaan vielä joitain ylimääräisiä vaatteitamme ja tavaroitamme. Postiin kävellessä teimme veikkauksia paketin painosta, Timon käden tuntuma oli tällä kertaa tarkempi, painoa kun oikeasti oli vain 100g enemmän. Chiang Rain pääpostitoimisto sijaitsee Uttarakit Road:lla. Alakerrasta ostimme postipaketin (45bth) ja teippasimme useat muovipussinyssäkät tiukasti umpeen. Saimme avuliaalta sedältä myös pakettiin laitettavan osoitekortin ja postipaketin myynyt täti laittoi vielä söpön narun pakettimme ympärille. Varmuuden vuoksi vielä käytimme runsaasti Thaimaan postin teippiä paketin varmaan sulkemiseen.

Yläkerrasta saimme jonotusnumeron ja täytimme osoitekortin, jossa kysyttiin muunmuassa paketin sisältö (old clothes) ja sisällön arvoa, sekä sitä, mitä haluamme paketillemme tapahtuvan, jos vastaanottajaa ei tavoiteta. Laitoimme rastin ruuttuun, jossa käskettiin tuhota paketti. Laitoimme nimittäin omaksi osoitteeksemme majapaikkamme osoitteen ja tuskin majatalon pitäjät koskaan tavoittavat meitä, saatikaan lähettävät pakettia eteenpäin, jos paketti ei koskaan Suomea tavoita.
Vuoromme tultua paketti punnittiin (2,8kg) ja maksoimme paketin lähettämisestä 1220bth (31,5€). Paketti kulkee Suomeen meriteitse ja sen ennakoitiin seilaavan merillä kolmen kuukauden ajan. Kuitissa oli mukana seurantakoodi, jolla paketin kulkua voi seurata Thaimaan postin nettisivuilta. Onkin mielenkiintoista seurata, millaiselle maailmanmatkalle tavaramme pääsevätkään. Kulkee se posti siis täälläkin, ja Kusti polkemisen sijaan meloo ankarasti.

posti

Jostain syystä yön aikana WordPress on muuttanut blogimme tekstit ja linkit vaaleanpunaiseksi, eikä suostu palauttamaan niitä takaisin entiseen malliin. Ette siis katsele sivuja vaaleanpunaisten lasien läpi. Korjaamme asiaa…