Bye bye Asia! Cheers Australia!

aasiakokoelma

161 päivää, 5 kuukautta ja 9 päivää, 8 maata, 9 lentoa, 51 eri hotellihuonetta, 3 nukuttua yötä bussissa, 2 lentokoneessa, 5 sairastettua mahatautia, 10 purkkia aurinkorasvaa, 9680 valokuvaa, 59 blogitekstiä ja 13220 euroa. Ravintolaruokailua, lukemattomia temppeleitä, erilaisia kulttuureja, iloisia hymyjä, iltamarkkinoita, satoja skootterilla ajettuja kilometreja, tuktuk-kyytejä, vinopino luettuja kirjoja, valkoisia hiekkarantoja, vuorenhuippuja, aurinkoa ja upeita maisemia. Paljon myös sitä Kaakkois-Aasian kääntöpuolta- köyhyyttä, kurjuutta, roskaa ja ympäristöongelmia.

Meille Aasia oli aivan uusi maanosa ennen reissua. Osasimme odottaa hälinää ja vilinää, mutta silti se reissun ensimmäinen aamu, kun eksyimme isoine rinkkoinemme jonnekin Bangkokin sokkeloisille kaduille, oli melkoinen kulttuurishokki. Kulttuurishokista selvittiin ja totuimme hyvin nopeasti kaakkoisaasialaiseen elämänmenoon. Unohdimme kellot ja aikataulut, löysäsimme tahtia ja hölläsimme suunnitelmia. Ei se kato oo niin justiinsa.

Alkumatkasta kiertelimme kaikki mahdolliset tiellemme sattuneet nähtävyydet, kurkkasimme jokaikisen temppelin sisään, opettelimme opaskirjoista ne pienimmätkin printit ja minä jopa tunnollisuustuskissani alleviivasin tärkeimpiä juttuja neonvärein. Ajan myötä asenne hölleni ja tavasimme opaskirjoista reissutietoutta hyvinkin suurpiirteisesti. Lopulta huomasimme, että eksyimme parhaimpiin ja ikimuistoisimpiin paikkoihin ilman opasteita, ainoastaan kurkkaamalla nurkan taakse tai valitsemalla sen isolta tieltä erkanevan pienemmän polun.

Nyt menneitä muistellessa tuntuu reilut viisi kuukautta kuluneen valtavan nopeasti, vaikka ensimmäisen kuukauden aikana aika mateli ja vuosi tuntui ikuisuudelta. Olemme reissanneet aika rauhallisessa tahdissa, jumittuneet välillä pitemmiksi ajoiksi yhteen paikkaan ja välillä jättäneet joitain suunniteltuja kohteita matkareitin varrelta. Joissain paikoissa olisi voinut pysähtyä pidemmäksi aikaa ja toisissa taas lyhyempikin visiitti olisi riittänyt vallan hyvin. Olen iloinen, että lähdimme Hong Kongiin ja Japaniin aivan ex tempore, nämä maat (varsinkin Japani) ovat meidän molempien mielestä olleet reissun kohokohtia. Näin jälkiviisaana voi todeta, että olisimme voineet hieman nipistää pois Thaimaassa vietetystä ajasta ja reissata pidempään ja monipuolisemmin Malesiassa tai Indonesiassa. Etelä-Thaimaa oli meille pienoinen pettymys, turisteja oli valtavasti ja sitä myötä myös niitä turisteja huijaavia ja koijaavia paikallisia. Vaikka Thaimaata tituleerataan kaikissa matkaoppaissa tuhansien hymyjen maaksi, ei siellä Etelä-Thaimaassa niitä hymyjä pahemmin näkynyt. Onneksi Pohjois-Thaimaa otti meidät lämpimämmin vastaan ja viihdyimmekin enemmän kuin hyvin pohjoisen kaupungeissa ja patikointipoluilla. Thaimaa kuitenkin oli kaikenkaikkiaan hyvä ja helppo paikka aloittaa Aasian valloitus.

Hymyistä puheenollen, mukavimmat, iloisimmat ja ystävällisimmät ihmiset löytyivät Kambodzasta sekä Indonesiasta. Kummasti omakin suu kurottelee kohti korvia, kun vastaan tuleva tuntematon väläyttää kauneimman hymynsä ja tervehtii reippaasti. Kohteliaimmat ihmiset taas olivat luonnollisesti Japanissa. Ensimmäisinä päivinä olimme hyvin hämillämme ylenpalttisesta kumartelusta ja anteeksipyytelystä, mutta kuten siihen Kaakkois-Aasian härdelliin, totuimme hetkessä japanilaiseen kohteliaisuuteen ja häpesimme omia ei aina niin kohteliaita tapojamme.
Eteemme sattuneet Aasian kauneimmat ja rauhallisimmat rannat löytyivät Lombokin saarelta, jonka lukemattomissa poukamissa sai maata aivan yksin valkoisella rantahiekalla turkoosin meren aaltojen pauhua kuunnellen. Parhaimmat luontoseikkailuhetket koimme Khao Sokin luonnonpuistossa Thaimaassa pelottavan luolaretken merkeissä ja sykähdyttävimmät patikkapolut Japanissa Kamikochin lumihuippujen rinteillä.
Mukavimpana ja mielenkiintoimpana kaupunkina jäi mieleen Hong Kong sekä Chiang Mai. Timo tykkäsi Singaporesta, kun minä taas suhtauduin kaupunkiin huomattavasti ynseämmin. Pääkaupungeista hiljaisimpana ja valitettavasti myös tylsimpänä jäi mieleen Vientiane. Paras käyttämämme lentoyhtiö tosin löytyi Laoksesta. Lao Airlines:in koneet olivat upouusia, lyhyellä lennolla Vientianesta Bangkokiin saimme vaikka minkälaista evästä sekä juomaa, lennolle sai otta maksutta matkaan valtavan kokoisen kapsäkin ja lennon hinta oli samaa luokkaa Aasian halpalentoyhtiöiden kanssa. Käymistämme maista Japani on sellainen, johon haluamme ehdottomasti matkustaa joskus vielä uudestaan. Indonesia oli meidän lemppari kaikista Kaakkois-Aasian maista ja varmasti vahva ehdokas tulevien reissujemme matkakohteena.

Alkumatkasta Thaimaassa olimme hyvin tarkkoja rahoistamme. Nukuus sai aivan absurdeja piirteitä, kun mietimme raskimmeko ostaa parinkymmenen sentin jäätelöä tai istahtaa kahvilaan oikein hyville kahveille. Tiukka talouskuri on hieman höllentynyt, edelleenkin kyllä mietimme tarkasti, mitä syödään, missä majoitutaan ja minne mennään, mutta kyllä me niitä jäätelöitä olemme syöneet ja sydämin koristeltuaj kahvejakin juoneet.
Edullisimmin asuimme Laoksessa, jossa yöpymiseen meni keskimäärin 12,25€/yö. Kalleimpia unia taas uneksittiin Singaporessa, jossa majoituksen keskiarvo oli 61,6€/yö. Laoksessa söimme ja joimme edullisimmin, päivässä ruokaan ja juomaan meni yhteensä 12,5€ ja taas kalleinta itsensä ravitseminen oli Hong Kongissa, jossa rahaa syömiseen ja juomiseen meni 34,9€ päivässä. Lentoihin Kainuun perukoilta Indonesiaan on mennyt yhteensä 3220 euroa, joista yli kolmasosa meni lentoihin, joilla pääsimme Suomen rajojen ulkpuolelle. Olimme ennen reissua ostaneet ainoastaan lennot Bangkokiin ja muuten lentoja on ostettu sitä mukaan kun niitä on tarvittu.

Aika Aasiassa oli ihanaa, kokemusrikasta ja opettavaista. Oma kärsivällisyys kasvoi ainakin kymmenkertaisesti ja blogin myötä tuli opiskeltua sitä sun toista noiden maiden historiasta, kulttuurista ja tavoista. Kaakkois-Aasiassa tuli katseltua sitä elämän nurjaakin puolta, jossa kaikille ei ole annettu aivan samalla mitalla kuin itselle. Se kurjuus, jota vastaan tuli, pisti miettimään omaa oikeutta hyvinvointiin ja loi syvää kiitollisuutta kaikkea sitä kohtaan, mitä omassa elämässä on ja on ollut. Ehkei se kulunut lottovoiton ja Suomeen syntymisen (tai muuhun länsimaahan) yhdistävä fraasi niin naiivi olekaan.

Viikko sitten vilkutimme hyvästit Aasialle ja otimme suunnaksi Australian. Laskeutuessamme Darwiniin taivaan täyttivät värikkäät, paukkuvat ilotulitteet -taisivat jo odotella meitä!

Mainokset

Neljäs kuukausi

Tänään pyörähti käyntiin viides kuukausi tien päällä. Kolmasosa reissusta on siis takana päin. Passia on leimattu kahdeksassa eri maassa, joista neljässä vierailimme neljännen reissukuukauden aikana. Neljännen kuukauden ensimmäiset päivät vietimme Malesiassa Tiomanin saarella, josta suuntasimme rentoutuneina ja levänneinä työn ääreen Kambodzhan (huomasin vasta tänään Hesarin uutisia lukiessa, että oikeassa kirjoitusasussa on sekä h-kirjain että sellainen väkänen z:n päällä, jota en nyt saa aikaiseksi) pääkaupunkiin Phnom Penhiin. Vapaaehtoistyö Cambodian World Family -järjestössä oli yksi niistä asioista, joita odotin eniten ennen reissun alkua. Työ oli pelottavaa, mutta palkitsevaa. Vapaaehtoistyön myötä pääsin tutustumaan niin paikallisiin kuin myös ulkomaalaisiin kollegoihini. Ja ehdottomasti parasta työssä oli ne aivan valtavan suloiset ja reippaat lapset, joiden pyyteettömät hymyt kirkastivat hankalimmankin työpäivän.

Russian Marketin takakadun vihannes- ja hedelmätorilla riitti vilskettä.

Russian Marketin takakadun vihannes- ja hedelmätorilla riitti vilskettä.

Neljännestä kuukaudesta siis vietimme kaksi viikkoa Phnom Penhissä. Majapaikkamme Long Thaili Guesthousen kulmat tulivat tutuiksi, jumppasimme pitkästä aikaa kuntosalilla ja nautimme myös suomalaisen saunan löylyistä. Samaisessa saunassa hörähdin ääneen, kun tavasin tekstiä löylykauhan varresta: ”Sawo Finland”. Phnom Penhissä myös sosialisoiduimme toden teolla, kun suurimman osan ajasta vietimme vapaaehtoistyökavereiden kanssa. Englantia tuli polotettua sen verran, että parin viikon jälkeen omat ajatukset päässä muodostuivat kolmannella kotimaisella ja taisinpa myös unissani sölköttää sujuvasti tankeroneglantia.
Phnom Penhissä tutustuimme työn ohessa Kambozhan karmaisevaan lähihistoriaan ja vapaaehtoistyön päätytyyä maan varhaisempaan historiaan Angkorin temppeliraunioilla Siem Reapissa.

Siem Reapin keskustasta löytyi kauniita vanhoja taloja, muistoja Ranskan kolonialismin ajoista.

Siem Reapin keskustasta löytyi kauniita vanhoja taloja, muistoja Ranskan kolonialismin ajoista.

Kaupungin ulkopuolella talot näyttivät hieman toiselta.

Kaupungin ulkopuolella talot näyttivät hieman toiselta.

Kambodzhasta liitelimme reissumme pomppuisimmalla kyydillä Singaporeen. Puristin rystyset valkoisena toisella kädellä tuolin käsinojaa ja toisella yritin murskata Timon käden atomeiksi. Taiwanin yllä ollut taifuuni taisi antaa meidänkin lentokoneelle hieman ylimääräistä vauhtia. Aika Singaporessa meni vauhdilla ja vain osa suunnittelemistamme tekemisistä toteutui. Singapore oli hyvä hengähdystaukopaikka Kaakkois-Aasian hälinälle ja pärinälle. Ja rinkka sai uutta sisältöä kauppakeskuksissa kiertelyn vuoksi, samalla sain hyvän tekosyyn nakata joitain kauhtuneita ja haisevia kamppeita roskikseen.

Kävimme maistelemassa ja haistelemassa Intiaa Singaporen Little Indiassa.

Kävimme maistelemassa ja haistelemassa Intiaa Singaporen Little Indiassa.

Marina Bay:ssa taas talot hipoivat taivaita ja uusia rakennettiin jatkuvasti.

Marina Bay:ssa taas talot hipoivat taivaita ja uusia rakennettiin jatkuvasti.

Neljännen kuukauden viimeiset päivät vietimme Indonesiassa Lombokin saarella. Olimme alunperin suunnitelleet palaavamme Singaporen jälkeen takaisin Malesiaan tutkimaan sen länsirannikon aarteita ja taas jatkavamme matkaa Sumatran saarelle katsomaan Lake Tobaa. Koska savusumutilanne ei vieläkään ole helpottanut Indonesiassa ja Malesiassa, päätimme nyt jättää Malakan, Georgetownin ja Lake Toban seuraavaan reissuun ja sen sijaan liisimme Lombokin saarelle surffiaaltojen äärelle. Neljännen kuukauden viimeisinä päivinä pääsimme kuin pääsimmekin toteuttamaan lisää ennen reissua unelmoituja juttuja, nimittäin surffausta! Ja täytyy sanoa, että olen täysin myyty lajille. Luultavasti siis viides kuukausi vietetään hyvin lähellä hiekkarantoja ja haaveillaan täydellisistä aalloista.

Neljäntenä kuukautena kuukautena rahaa paloi edellisten kuukausien malliin, Phnom Penhissä pysyessämme paikallamme pitkän aikaa rahanmeno oli pientä, alle 20€ päivässä henkilöä kohden. Tehtiinpäs silloin myös sniiduiluennätys, kun päivässä rahaa kului ainoastaan 9€ per henkilö. Runsas lentäminen maasta toiseen sekä vierailu Singaporessa ja sekoaminen siinä tavarapaljoudessa nostivat kuukausimenoja hieman, mutta edelleen olemme oikein hyvin ennen reissua suunnittelemassamme budjetissa.

Neljännen kuukauden aikana äitini sai postia Thaimaasta. Ensimmäisenä kuukautena lähetin postipaketin Suomeen Chiang Raista. Paketti kulki Thaimaasta Suomeen merikarhujen matkassa laivalla ja saapui perille sovitusti kolmessa kuukaudessa. Äitiä odottikin paketissa iloisena yllätyksenä meidän likaisia vaatteita (joita emme ehtineet pestä ennen paketin postittamista) ja pino ihania kankaita minun käsityöprojekteja varten.

Neljännen kuukauden aikana olemme huomanneet ajassa tapahtuneen jonkinlaisen kumman muutoksen: päivät karkaavat ja aika juoksee vauhdikkaammin kuin alkumatkasta. Viikot vierähtävät sellaisella rytinällä, että joka viikko havahtuu ajattelemaan: ”Onko muka taas lauantai? Vastahan se eilen oli…” Toivottavasti viidennen kuukauden kuukausikoontia kirjoittaessa en huomaa saman aikavääristymän ottaneen vallan myös kuukausista, muutenhan meidän reissu on ihan kohta ohi!

Viides kuukausi oleskellaan näissä maisemissa. Ei paha!

Viides kuukausi oleskellaan näissä maisemissa. Ei paha!

Singapore -it´s all about shopping, shopping and shopping

lombok2

Elämässä pitää olla vähän luksusta, eikös vain? Kirjoittelen tätä tekstiä uima-altaan ääreltä neljän tähden lomaresortista Lombokin saarelta. Aloitimme taas majapaikan etsinnän turhan myöhään ja koska Indonesiassa lomasesonki on nyt kuumimmillaan, emme meinanneet löytää laisinkaan kohtuuhintaista majoitusta. Ja kun päivää ennen lentoja emme olleet saaneet mitään varmistusta majapaikkoihin lähettämiimme viesteihin, tartuimme Agodan tarjoukseen ja päätimme pitää pari päivää vapaata reppureissaamisesta.

Ja onhan tämä Kebun Villa & Resort jotain ihan muuta, kuin mihin olemme reissullamme tottuneet. Huoneessamme on tilaa kokonaiselle perheelle ja pelkkä WC on samankokoinen kuin Singaporessa koko hotellihuoneemme. Resortin asukkaat ovat pääasiassa lapsiperheitä tai eläkeläispariskuntia, onpa joukossa muutama meidänkin ikäinen matkalainen. Päivät olemme viettäneet leväten ja lukien sekä vain nauttien tästä ylellisyydestä ja siisteydestä. Kuitenkin olo on ulkopuolinen, en tunne kuuluvani tänne muurien sisäpuolelle, oikean elämän ulkopuolelle. Vaikka tällainen itsensä hemmottelu ja ympäröivää maailmaa pakeneminen tuokin virkistävän tauon reppureissaukseen, kaipaan jo sitä oikeaa maailmaa, joka sykkii paksujen muurien ulkopuolella.
Nämä pari päivää täällä Lombokin Senggigi-rannalla oli tarkoitus pyhittää blogin päivitykselle ja blogin ulkoasun uudistamiselle. Paratiisissa on kuitenkin ollut ongelmia ja nettiyhteys ei ole toiminut laisinkaan, joten ulkoasun päivitys on edelleen kesken. Onneksi näitä tarinoita voi kirjoitella valmiiksi ilman nettiyhteyttäkin. Julkaistaan ne sitten, kun olemme taas toimivan nettiyhteyden äärellä.

Lähes jokaisessa rantamajapaikassa meillä on ollut kaverina kissa tai koira. Senggigi-rannalla saimme lemmikiksi kanan!

Lähes jokaisessa rantamajapaikassa meillä on ollut kaverina kissa tai koira. Senggigi-rannalla saimme lemmikiksi kanan!

Ennen Indonesiaan ja Lombokin saarelle saapumista pysähdyimme Singaporessa neljän päivän ajan. Emmepä olisi voineet mennä enemmän ääripäästä toiseen, kun lensimme yhdestä maailman köyhimmästä maasta yltäkylläiseen Singaporen kaupunkivaltioon. Singapore on kummajainen Kaakkois-Aasian maiden keskellä – se on hyvin organisoitu, liikenne toimii ilman kaaosta, kadut ovat roskattomat ja talot, ne ovat hypermoderneja pilvenpiirtäjiä. Kaikki Kaakkois-Aasian maille tyypilliset piirteet – vauhti, tungos, sekasotku, kaaos, äänet ja tuoksut – puuttuvat. Ja kaiken sen kliinisyyden ja hypermodernin ilmeen vuoksi Singaporelta puuttuu myös sielu. Kaupunki on yhtä jatkuvaa kauppakeskusta, korkeaa taloa ja rahalla tehtyä muovisuutta. Sieltä ei meinaa löytyä historian havinaa eikä oikein mitään persoonallista, ainoastaan kiiltävää pintaa ja äärimmäisyyksiin vietyä kulutushysteriaa. Mielenkiintoisen kaupungista tekevät sen asukkaat, Singapore kun on Aasian kulttuurien sulatusuuni. Olikin mukava pysähtyä katukahvilaan ja vain katsella ohi kävelevää kirjavaa ihmisvilinää kahvia siemaillessa.

Sentosan saarelle pääsee niin gondolihissillä kuin kävellen siltaa pitkin.

Singaporen edustalla olevalle Sentosan saarelle pääsee niin gondolihissillä kuin kävellen siltaa pitkin.

Singaporessa toimistotalojen lisäksi myös asuintalot hipova pilviä.

Singaporessa toimistotalojen lisäksi myös asuintalot hipova pilviä.

Valtaosa Singaporen rakennuksista on taivaita kurottelevia ja vanhoja taloja on armottomasti purettu uusien rakennusten tieltä. Löysimme kuitenkin hotellimme läheltä pienen kadun, jonka taloissa oli ajan patinaa.

Valtaosa Singaporen rakennuksista on taivaita kurottelevia ja vanhoja taloja on armottomasti purettu uusien rakennusten tieltä. Löysimme kuitenkin hotellimme läheltä pienen kadun, jonka taloissa oli ajan patinaa.

Ja vaikka meikin hieman menimme mukaan kulutushysteriaan ja päivitimme rinkkamme sisältöä, oli Singaporessa kokemistamme asioista parhaimpia ne aivan ilmaiset jutut. Kuten otsikostakin voi päätellä, on Singapore täynnä kauppakeskuksia, niitä on aivan valtavasti ja ne ovat järjettömän kokoisia. Eräässä kauppakeskuksessa pääsi shoppailun lomassa toteuttamaan itseään ruokataiteen parissa. Minäkin pistin luonnon antimia järjestykseen ja vapauttaessani taiteellisen itseni keräsin taakseni kummastelevan yleisön. Lopputuloskin näytti ihan kohtuulliselta, viisi minuuttia on aika lyhyt aika tehdä mitään kovin villiä…

Tässä tehdään "taidetta"...

Tässä tehdään ”taidetta”…

ja näin  hieno siitä tuli!

ja näin hieno siitä tuli!

Hotellimme sijaitsi Balistieriessa ja lyhyen bussimatkan päässä majapaikastamme sijaitsi Singaporen pooloklubi. Löysimme paikan sattumalta, kun etsimme netistä Balisterien alueen nähtävyyksiä. Singaporen pooloklubilla on harjoitukset viikon jokaisena päivänä kello viiden aikoihin ja ne ovat yleisölle avoimia arkisin. Viikonloppuisin sisäänpääsyyn ovat oikeutettuja ainoastaan klubin jäsenet. No tietenkään en lukenut ohjeistusta turhan tarkasti ja niinpä paukkasimme paikalle lauantaina. Kiltit klubin työntekijät kuitenkin armahtivat meitä ja pääsimme istahtamaan klubin ravintolaan ja seuraamaan tätä minullekin aivan uppo-outoa ratsastuslajia. Klubi on todellinen ylellisyyden ilmentymä, ruokalistalla kolmen ruokalajin illallisia ja lukemattomia drinkkejä, oma yksityinen uima-allas ja parkkiruuduissa punaisia ferrareita. Me tyydyimme Cafe Latteihin ja keskityimme seuraamaan hevosten ja ratsastajien yhteistyötä valtavalla nurmikentällä. Täytyi vain ihailla sekä hevosten nopeaa reaktiota ratsastajan käskyihin sekä ratsastajien tasapainoa ja ketteryyttä, kun hevosen lisäksi piti hallita myös pitkää ja painavaa puumailaa sekä osua vielä kaikenlisäksi siihen pieneen palloonkin. Tämä hevostyttö oli haltioissaan pelistä ja lukemattomien hevosten näkeminen helpotti edes hieman reissun aikana podettua ratsastusikävää.

Hevospoolossa riitti vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

Hevospoolossa riitti vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

Singaporen pooloklubissa oli tyyliä.

Singaporen pooloklubissa oli tyyliä.

Olimme suunnitelleet kyvämme Singaporessa ollessamme ainakin elokuvissa sekä maailman suurimmassa akvaariossa. Aika valuikin sormien välistä turhan joutuisasti, joten jätimme nyt elokuvateatterivisiitin seuraavaan kertaan ja tuhlasimme ainoastaan akvaarion sisäänpääsylippuihin. Sentosan saarella Universal Studion kupeessa sijaitsevassa akvaariossa pääsee ihastelemaan yli 800 meren elävää. Paikka on valtava ja akvaariot ovat täynnä kirjavia ja kaikenmuotoisia kaloja. Lauantaina akvaario kuhisi porukkaa, taisivat olla meidän tavoin pakosalla hiostavaa hellettä. Haiakvaariossa pääsin katsomaan silmästä silmään minua Tiomanilla säikäyttänyttä hailajia. Pelot kohdattu ja sitä myötä voitettu, ehkä?

Singaporen akvaario on maailman suurin.

Singaporen akvaario on maailman suurin.

singapore7

Singapore toimii hyvänä hengähdyspaikkana, kun muun Kaakkois-Aasian kiihkeä elämänrytmi alkaa ahdistamaan. Lentokoneen irrotessa Singaporen maankamaralta olo oli kuin olisi kotona käynyt kääntymässä -mieli oli levännyt siistissä ja toimivassa ympäristössä ja osa rinkan kauhtuneista kamppeista oli vaihtunut hieman siistimpiin.

Lento Phnom Penh-Singapore JetStar 168,4€/2 hlö, Lento Singapore-Lombok 174,4€/2hlö
Majoitus Singapore Value Hotel Nice 61,6€/yö
Majoitus Lombok Senggigi Kebun Villa&Resort 36€/yö
Singapore turistipassi 3vrk 30SGBD (17,98€), passilla saa kulkea rajattomasti metrolla sekä bussilla, kortista saa palautettaessa takaisin 10SGBD.
Sisäänpääsy Akvaarioon 30SGBD (17,98€)
Fried Fish Pee Hoon -nuudelikeitto Hawker centressä 5 SGBD (3,00€)
Cafe Latte pooloklubilla 4,5SGBD (2,7€)

Joka ilta klo 20 ja 21.30 Marina Bay:ssa pääsee ihmettelemään uskomatonta lasershowta, jossa vesisumuverhoon heijastui upeita kuvia, jotka musiikin sekä tulitehosteiden kanssa loivat ennennäkemättömän esityksen.

Joka ilta klo 20 ja 21.30 Marina Bay:ssa pääsee ihmettelemään uskomatonta lasershowta, jossa vesisumuverhoon heijastetut kuvat, musiikkki sekä tulitehosteet luovat ennennäkemättömän esityksen.