Tilinpäätös: kahdeksas ja yhdeksäs kuukausi

IMG_5676

Minne ne kaksi kuukautta hävisivätkään? Hujahtivat huomaamatta, solahtivat sulavasti ja katosivat katalasti. Lähes molemmat kuukaudet vietimme Uuden-Seelannin maanteillä kilometrejä mittariin kerryttäen. Loppujen lopuksi maleksimme hobittien maassa 52 päivää, koska emme sitten ikinä saaneetkaan hankittua lentoja Tyynenmeren paratiisisaarille, vaan auringon, valkoisen hiekan ja turkoosin veden sijasta halusimme matkustaa vielä hieman sateisella pohjoissaarella.

Yhdeksännen kuukauden puolivälissä jätimme kuitenkin Uuden-Seelannin taaksemme ja lensimme valtameren yli Los Angelesin kautta Vancouveriin Kanadaan. Joulu vaihtui osittain valkoisessa Campbell Riverin kaupungissa Vancouver Islandilla Timon tädin huomassa. Katselimme suu auki omakotitaloalueiden jouluvalovarusteluja, kokeilin elämäni ensimmäisen kerran porkkanalaatikon valmistusta (nam, hyvää tuli!) ja vielä joulupäivän viimeisinä tunteina (joulua juhlitaan pallon tällä puolen joulupäivänä) päättelin vihdoin ja viimein Timolle haaveillen neulotut villasukat, tänäkään jouluna ei jääty lahjoitta. Timon tädin kätköistä kaivettiin esille niin poikkihuilu kuin huuliharppukin, joilla tapailin joululauluja kanssa-asujien harmiksi. Pohjoisamerikkalainen joulueväs maistui ja ruokapöydässä istuessa päätimme vaihtaa ensi jouluna kinkun kalkkunaan. Ihana ja lämmin joulu- ja varmasti ikimuistoinen.

IMG_8881

kuu10

Kuukauden mittaisen Uuden-Seelannin matkailuautoreissaamisen jälkeen olimme pienen lamaannuksen vallassa. Hengästyttävä matkustustahti täytti mielen upeilla maisemilla ja mahtavilla kokemuksilla, mutta vei kerta kaikkiaan kaikki voimat ja reissuhalut, joten Uuden-Seelannin pohjoissaaren valloittaminen aloitettiin sateeseen vedoten makaamalla sängynpohjalla, katsomalla leffoja ja lukemalla kirjoja. Ympärillä oleviin Surfers Highwayn kaupunkeihin jaksoimme lähinnä tutustua ruokakaupassa käyden. Tarpeeksi levättyämme saimme taas vanhan reissukipinän syttymään ja löysimmekin pohjoissaarelta vielä useita mukavia nähtävyyksiä ja kauniita kinttupolkuja. Amerikankoneeseen noustessa oli molemmilla tunne, että Uusi-Seelanti olo kyllä nyt koluttu niin tarkasti, että seuraavaa kertaa voi odotella hetkisen.

Matkustimme Uudessa-Seelannissa autoilla ajaen, ensin kuukauden verran pienellä matkailupakulla molemmilla saarilla rullaillen ja sen jälkeen vielä 12 päivää pikkuautolla pohjoissaarella. Ajattelimme tuon pakumatkailun olevan halvempaa kuin auton ja hostellin yhdistelmä, mutta toisin kävi. Loppukustannukset pistivät hieman nieleskelemään, rahaa kun paloi Uudessa-Seelannissa hieman enemmän kuin oli tarkoitus. Emme tosin pihistelleet tässä maassa ruuasta emmekä aktiviteeteistä. Dollarit polttelivat taskuissa ja jaoimme niitä varsin anteliaasti niin pyörävuokraamoihin kuin ratsastusyrittäjälle. Edelleenkin minua hieman harmittaa tuo hevosvaellus, mutta muuten kyllä kaikki muut aktiviteetit olivat niihin laitetun rahan arvoisia. Teimme monta upeaa vaellusta, vierailimme useissa ilmaisissa luonnonnähtävyyksissä ja huokailimme moneen otteeseen, kuinka kaunista Uudessa-Seelannissa onkaan.

IMG_7337

Kaiken kaikkiaan rahaa Uudessa-Seelannissa meni 62e päivässä/pää. Matkailupakun vuokra kuukaudeksi kaikenkattavan vakuutuksen kanssa oli 1890 euroa ja pikkumitsun vuokra 12 päiväksi omavastuuta hieman pienentävällä vakuutuksella oli 374 euroa. Polttoainetta kuluikin sitten arvioitua enemmän. Olimme jotenkin hyvin virheellisen optimisesti ajatelleet ajelevamme Uudessa-Seelannissa pakullamme noin 3000 kilometriä ja teimme alustavan budjetinkin paljon halvemmalla bensalitran hinnalla. Niinpä 9000 (6000 pakulla ja 3000 pikkuautolla) ajetun kilometrin jälkeen rahaa oli palanut huomattavasti enemmän, kuin mitä olimme arvioineet. Ruokaa kokkasimme koko Uudessa-Seelannissa olon aikana pikkupakumme keittiössä tai hostellien yhteiskeittiöissä (paitsi siellä karmaisevassa Hamiltonin hostellissa) ja ruokaan kului meiltä 20,5 euroa/pää/päivä. Uusi-Seelanti on aavistuksen edullisempi matkailumaa kuin naapurinsa Australia. Ruoka on hieman halvempaa, samoin majoitus ja matkustaminen. Meillä kustannuksia nosti vielä useat maksulliset aktiviteetit ja myös muutamat kyyditykset vaellusreittien aloitusporteille. Yritimme harrastaa pakumme kanssa freedom campingiä mahdollisimman paljon, mutta aina välillä piti käydä leirintäalueella huoltamassa niin autoa kuin matkustajiakin. Keskimäärin yöpyminen leirintäalueella maksoi noin 26 euroa.

No mitä siitä Uudesta-Seelannista jäi mieleen? Ehdottomasti parhainta antia on upea ja eriskummallinen luonto. Vaikka Uutta-Seelantia ennen eurooppalaisten saapumista peittäneistä metsistä on hakattu viljelysmaaksi lähes 80 prosenttia, löytyy maasta silti ruohoisten kumpujen lisäksi villiä luontoa, jyrkkiä vuoria, kummallisia kiviä, solisevia puroja, pauhaavia vesiputouksia, pitkiä hiekkarantoja, omituisia eläimiä ja jättiläismäisiä, ikivanhoja kauripuita. Ja myös ne valtavan ystävälliset ihmiset, jotka tarjosivat aina apuaan pyytämättäkin, kysyivät kuulumisia hymy huulilla ja pitivät meistä hyvää huolta tarjoamalla niin leirintäpaikkaa takapihaltaan kuin kypsiä avokadoja.

IMG_5444

IMG_6214

kuu9

kuu1

Vaikka Uusi-Seelanti upea maa onkin, oli mukava pakata jälleen rinkka ja vaihtaa maata ja mannerta. Pitkä lentomme kulki Los Angelesin kautta ja pientä hampaiden kiristelyä aiheuttivat USA:n rajaviranomaiset ja -käytännöt sekä meidän aika niukasti mitoitettu lentokoneen vaihtoaika. Täytyy muistaa jatkossa varata rajamuodollisuuksiin enemmän kuin kaksi tuntia, jotta välttyy kaikelta siltä kämmenten hikoilulta, maltin menetykseltä ja rinkka selässä juoksemiselta. Kanadaan saapuminen tapahtuikin huomattavasti helpommin, passintarkastaja murahti vain toisesta suupielestään: ”Menkäähän nyt siitä!”

IMG_8287

Uusi vuosi koputtelee kovasti ovea. Melkein taakse jäänyt on ollut aivan uskomattoman hieno ja jää varmasti mieleen sinä vuotena, jolloin unelmat toteutuivat. Kiitos teille kaikille lukijoille, jotka olette olleet tekemässä tästä vuodesta erityistä, teidän ansiosta blogia on tullut päivitettyä yllättävän ahkerasti, ja mikä parasta, blogin kirjoitus ei ole unohtunut reissun aikana. Tahdommekin toivottaa teille kaikille aivan mieletöntä uutta vuotta 2014, olkoon se vielä huikeampi kuin edeltäjänsä!

Uudesta-Seelannistä lähdimme katsellen Air New Zealandin omalaatuista turvallisuusohjevideota. Jos kaikissa lentoyhtiöissä käytäisiin läpi turvallisuusohjeita tällä tavalla, saattaisi sen lentoyhtiön ilmisjakelulehden lueskeluun syventyä vasta turvallisuusohjeiden sisäistämisen jälkeen…

Mainokset

6 thoughts on “Tilinpäätös: kahdeksas ja yhdeksäs kuukausi

  1. Teillä on ollu niin uskomattoman upea vuosi! Ihanaa tätä vuotta!! <3 Jaaaa, että teilläki oli kiire koneen vaihtamisessa ;) Meillähän oli JFK:n kentällä aikaa vaihtaa 1h50min, ja sit kone saapui kentälle 20min myöhässä.. No ei siitä sen enempää kuin että kamalaa oli ja kovaa juostiin ulkokautta terminaalista toiseen! :D Silloin ei naurattanu!

    • Meinasi mullakin alahuuli väpättää, kun karjanohjaaja setä ennen passintarkastusta aukoi ihan kunnolla päätään ja kello vain raksutti eteenpäin. Tuli kuntoiltua tuona päivänä ihan kunnolla rinkka selässä ympäri lentokenttää, mutta selvittiin koneeseen, ihme! Meillä oli kans tuollainen alle 2 tuntia vaihtoaikaa, Uuden-Seelannin kone oli aivan tupaten täynnä ja me oltiin ne viimeiset, jotka pääsi koneesta ulos. Meinasi usko loppua. Nyt otettiin sitten hieman löysemmällä vaihtotahdilla lennot Etelä-Amerikkaan. Jospa menis helpommin… :)

      Mennyt vuosi on kyllä ollut uskomaton, ei tätä kaikkea varmaan edes vielä tajua!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s