Suunnitelmallisen suunnittelemattomuuden loppu?

suunta

Me oleme maailman huonoimpia tekemään suunnitelmia. Tai ehkä ennemminkin tekemään päätöksiä. Siksipä reissu on tähän mennessä edennyt ilman suurempia etukäteispäätöksiä tai tarkkoja aikarajoja. Sydneyn lentokentällä meidän piti tosissaan ruveta miettimään reissumme seuraavia kuukausia ja jopa ulottaa ajatukset niinkin pitkälle kuin kotiinpaluuseen, jonka ajattelemista olemme yrittäneet vältellä mahdollisimman tehokkaasti.

Osa valtioiden maahantulovirastoista ja siten myös lentoyhtiöistä vaatii, että lyhyen viisumin omaavilla matkaajilla olisi maahan saapuessa myös lentolippu tai muu matkalippu ulos maasta ennen viisumin umpeutumista. Todellisuudessa meiltä on reissun aikana kysytty maasta poistumiseen tarkoitettua tikettiä vain muutaman kerra, yhdesti Singaporessa ja nyt toistamiseen Asutraliassa. Singaporessa ostimme siinä check-in -jonossa lentoliput Indonesiasta Australiaan, mutta Sydneyssä jouduimme niin suurten päätösten eteen, että siirryimme suosiolla jonoa tukkimasta hieman väljemmille alueille.

Quantasin virkailija nimittäin pyysi meitä esittämään lentolippua pois Uudesta-Seelannista, toisin sanoen lippua valtameren toiselle puolen. Onneksi olimme tulleet lorvimaan kentälle jo neljä tuntia ennen koneemme lähtöä, joten ihan paniikkinappula pohjassa ei suunnitelmia tarvinnut luoda. Qantasin virkailija ehdotti meitä hankkimaan lentoliput takaisin Australiaan, jotka sitten peruuttaisimme suunnitelmien selvittyä. Lennon peruutusmaksu (220AUD/pää) oli kuitenkin sen verran kova, että hylkäsimme ajatuksen heti alkuunsa. Virkailija myös muistutti meitä, että jos nyt päädymme hankkimaan lennot toiselle mantereelle, vaaditaan Uudessa-Seelannissa sekä lennon määränpäässä esittämään meren toisella puolella olevasta maasta poistumiseen tarkoitettua tikettiä.

Australiassa ollessamme olimme tehneet etukäteissuunnitelmia Uuden-Seelannin varalle sen verran, että lennot pois maasta eivät ainakaan ennen marraskuun loppua onnistuisi. Haaveenamme on ollut reissun alusta saakka viettää joulua Kanadassa (jos päästäisiin siellä kotoisiin joulutunnelmiin!), mutta toisaalta myös Darwinissa nähdyn No-elokuvan jälkeen on korvamatona soinut elokuvassa tiuhaan kuulunut ”Chile la alegria ya viene alta calidad…” -mainosviisu, jonka johdosta ajatus reissusta Chileen ja muualle Etelä-Amerikkaan on alkanut houkuttelemaan. Ja entäs ne kaikki pienet Tyynenmeren saaret – joko biitsiähkymme olisi vajunut sen verran, että lötköttely auringon alla palmujen katveessa tuntuisi taas maailman parhaalta?

Näitäpä sitten pähkäilimme aikamme kahdestaan ja kävimme kysymässä myös lentokentän lippupisteestä hyviä tarjouksia eri lentovaihtoehdoille. Myyjä kiltisti naputteli koneeseen hinnat kaikille suunnitelmille ja esitti vielä omiakin ehdotuksia. Tässä vaiheessa mietimme myös sitä kotiinpaluuta, se kun luultavammin tapahtuu New Yorkista Islannin -ja rahavarojen salliessa Ranskan- kautta Helsinkiin. Kotiinpaluulippu toimisi siis esitettäväksi USA:n viranomaisille maahan saapuessa (sen Kanadan jälkeen), vaikka vielä tekisimmekin lenkin Etelä-Amerikan puolelle. Jätimme ajatuksen hautumaan ja lentolippumyyjän ollessa niin sympaattinen ostimme lentoliput kerrankin toimistosta ja kävelimme uudestaan chek-in:iin kourassamme paperiset lentoliput Aucklandista Vancouveriin.

Vaikka vielä puolet Australian jutuista on reissauskiireen vuoksi vielä kirjoittamatta, paljastetaan hieman tämän kuukauden suunnitelmia Uudessa-Seelannissa. Australian automatkasta innostuneina seuraava kuukausi vietetään neljän renkaan päällä, nimittäin Teijo-Maaritilla ajellen ja siinä eläen! Ei tarvitse pakata rinkkaa kuukauteen, mahtavaa!

suunta2

Mainokset

12 thoughts on “Suunnitelmallisen suunnittelemattomuuden loppu?

  1. Niin tosiaan ihanaa, kun olisikin olla villisti ja vapaasti, niin maahantuloviranomaiset viimeistään yrittävät hankaloittaa elämää. Meiltä ei aikoinaan Darwiniin lennettäessä kukaan tivannut minkäälaisia poistumislippuja, joten jäi jotenkin keksimättä, että Uuteen-Seelantiin sellaiset tarvitaan. Aika hätäisesti mentiin ja ostettiin paluulennot Uudesta-Seelannista takaisin Sydenyn kautta Balille, joten voin niin tuntea fiiliksenne ja päättämyyden tuskanne! Niin innolla myös odottelen päivityksiänne Uudesta-Seelannista, sinne on niin iso ikävä :)

    • Meilläkään kukaan ei kysellyt lentolippujen perään Indonesiassa Australiaan menevään koneeseen astuessa. Ja siten ei osattu varautua laisinkaan tähän rumbaan. Varsinkin, kun luettiin sinun kirjoittama postaus asiasta vasta seuraavana päivänä… ;)

  2. Kuulostaa hyvältä! Ja huvittaa toi ”Teijo-Maarit”, kun mun kaverit huristelivat puolestaan Ausseissa ”Irmelillä! :D Kyllä autolla nimi pitää olla!

    • Autolla tosiaan nimi pitää olla, vaikka se hieman jakomielitautiselta kuulostaisikin ristiäisten jälkeen. Ei vain osattu päättää onko se tyttö vai poika, joten Teijo-Maarit olkoon hän!

    • Tällainen paku maksaa kaikenkattavan vakuutuksen kanssa hieman alle 2000euroa/32pv. Elikkäs rapiat 60€/pv. Tuossa meidän hinnassa on myös siirtomaksu, kun jätetään Teijo-Maarit eri paikkaan, mistä se noudettiin.

  3. Mekin oltiin saman ongelman äärellä ennen Tyynen Valtameren saarten valloitusta. Täällä ei vissiin haluta että ihmiset on liian päämäärättömiä tai jäävät vetelehtimään maahan liian pitkäksi aikaa! No tulipahan kerrankin tehtyä suunnitelmat etukäteen :) Kuultiin muilta reissaajilta, että osa epätietoisista matkustajista on tekaissut itse lentoliput photoshopilla, mutta ainakin Uuteen-Seelantiin tullessa ne tarkistettiin koneelta.. joten siitä olis kyllä jäänyt kiinni. Mukavan näköinen auto teillä, pidetään silmällä jos tulee vastaan! ;)

    • Niinpä, ehkei tuolla Kaakkois-Aasiassa niin hirveästi välitetty tällaisista virallisista protokollista!
      Huiskutatte sitten kovasti, jos meidät näette, sumpit ja kahvileivät ainakin tarjotaan meidän salongissa!

  4. Voooi, sitä olisi kyllä tunteet kuumenneet ja hiki virrannut jos lentokentällä parin tunnin aikana olisi pitänyt tehdä noinkin suuria päätöksiä :D Siellä kun muutenkin on jo hermo kireenä ja haluaisi vain päästä eteenpäin äkkiä ja nopeasti. Hyvä, että teillä suunnitelma muotoutui ja saitte liput! :)
    (Pitää nyt taas koittaa lukea eteenpäin josko sitä sitten vihdoinkin pääsisi ajan tasalle kommentoimaan!)

    • Meinasi paniikkia pukata. Toisaalta oli kyllä ihan viimeinen hetki ostaa lentoliput Kanadaan ennen joulua, seuraavalla viikolla oli jo tuntuvaa hinnannousua samoilla lennoilla… Nyt jälkeenpäin mietittynä oltaisiin voitu siirtyä Uudesta-Seelannista jo hieman aikaisemmin eteenpäin, kun emme sitten koskaan eksyneet noille Tyynen valtameren paratiisisaarille. Mutta siis viikon päästä lennetään meren toiselle puolelle, jänskää!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s