Kuudes kuukausi

kevat2

Puolessa vuodessa ehtii Suomessa nähdä kolme vuodenaikaa. Kesäinen vihreys vaihtuu kirkuvan keltaisesta viileään valkoiseen ja jos toisesta suunnasta kelataan, muuttuu se kylmä sinisestä kevään orastavan vihreyden kautta kesän aurinkoiseen keltaiseen. Omassa normaalielämässä puoli vuotta on lyhyt aika, kiireessä vuodenaikojen kierron upeus unohtuu ja päivät nivoutuvat toisiinsa. Yleensä vasta jälkeenpäin huomaa, viimeistään jouluna, että puoli vuotta on vain kadonnut jonnekin. Viimeisin puolivuotinen on ollut onneksi jotain ihan muuta, ympärillä on ollut ikuinen kesä, aika on kulkenut aikaisempaa hitaammin ja jotain muistikuvia reissun päältä on tarttunut muistiinkin.

Ennen reissuun lähtöä odotin toiveikkaana matkan tuovan vastauksia elämääni -sitähän sanotaan, että joskus täytyy mennä kauas, jotta näkee lähelle. No, osittain totta, joitain omassa elämässä kehitettäviä asioita on löytynyt tämän kuuden kuukauden aikana, mutta lähinnä pääni on täyttynyt vain kysymyksistä eikä niinkään niistä toivotuista vastauksia. Toisena päivänä olen jo keksinyt itselleni täysin uuden elämän, mutta toisina päivinä se entinenkin tuntuu ihan mukavalta. Ehkä positiivisinta on kuitenkin ollut huomata, ettei se taakse jätetty elämä arkineen, mutta myös valonpilkahduksineen, ollutkaan niin kurjaa, sillä joskus sitä jopa ihan kaipailee. Onneksi kaikki on vielä avoinna, niin paluupäivän, kuin kotipaikkakunnan, töiden ja mahdollisten tulevaisuuden lisäopintojen suhteen, on siis vielä ainakin puoli vuotta aikaa haaveilla jostain ihan muusta kuin entisestä.

Australian luonto on ihmeellinen. Papukaijoja voi bongailla kaupungin puista.

Australian luonto on ihmeellinen. Papukaijoja voi bongailla kaupungin puista.

Reissun alussa yritimme olla tosireissareita, tunkea itsemme mitä ihmeellisimpiin paikkoihin, päästä mahdollisimman lähelle paikallista elämää ja saada reissaamisesta kaikki mahdollinen irti. Voisikohan nykyistä reissausstatustamme kuvailla sanalla ”mukavuudenhaluinen reppureissaaja”. Tällä hetkellä on tunne, että kaikkea ei tarvitse (eikä onneksi pystykään) kokea ja olemme entistä enemmän alkaneet etsimään ympärillemme jotain kotoa tuttua -tuttuja makuja, tuoksuja ja tapoja.

Australiassa mukavuudenhaluinen reppureissaaja -status on ollut helposti saavutettavissa. Saapuminen Australiaan oli kuin olisi kotiin tullut. Kaupoissa on tuttuja elintarvikkeita (aaah, kunnon jogurttia!), majapaikat ovat olleet mukavia (sitä ensimmäistä hostellIa lukkuunottamatta) ja kaikki toimii niin kuin on sovittu. Tosin hieman eroa kotiinkin on, ihmiset kun ovat täällä äärettömän ystävällisiä. Kaupassa käydessä tulee vaihdettua kuulumisia muustakin kuin säästä, ihmiset tervehtivät kadulla, vaikket heitä tuntisikaan ja kuulumisia vaihdetaan tuon tuosta. Ja miten ne ihmiset jaksavatkin olla aina niin hyvällä tuulella ja hymyillä lähes jatkuvasti, olisi asiassa hieman opeteltavaa.

Ja isoja liskoja on kaikkialla.

Ja isoja liskoja on kaikkialla.

Ilman mukavuudenhaluinen reppureissaaja -statustakin pankkitilillä on havaittu reissurahojen nopeaa katoamista. Hintataso Australiassa on Suomen luokkaa, majoituksista olemme maksaneet 40-66 euroa yöltä ja säästösyistä kokanneet lähes jokaisen ateriamme itse. Kun viimeisien kuukausien aikana lyhyetkin matkat taittuivat kätevästi mopon selässä, on kuudennen kuukauden aikana vuorostaan kävelty paljon, polkupyörien vuokrat kun ovat täällä ihan ryöstöä (kahdelta henkilöltä puoli päivää halvimmillaan 40 AUD!) Olemme etsineet jokaisesta pysähdyspaikasta ensimmäisenä ilmaiset huvitukset, mutta joitain pitkään harkittuja ja suunniteltuja maksullisia elämyksiäkin on harrastettu. Ikimuistoisin niistä oli ehdottomasti purjehdusmatka Whitsundays Islandille.

Vaikka matkustustahti on viimeisen kuukauden aikana ollut hengästyttävä, on Australia kaikesta huolimatta ollut mahtava. Maa on aivan valtava ja vierailullamme ehdimme raapaisemaan vain hieman sen punaista, pölsevää pintaa. Seuraavat kuusi kuukautta saisi kulutettua helposti myös pelkästään Australiassa, eikä ihan pysyvä asuminenkaan täällä maailman onnellisimpien ihmisten joukossa tuntuisi hullummalta. Tällä reissulla emme voi kuitenkaan pidemmäksi ajaksi jäädä kenguruiden seuraan, jäljellä on vielä kolme viikkoa reipasta reissuaikaa ennen uuteen maahan siirtymistä. Itärannikon pohjoisosissa on ikuinen kesä, mutta laskeutuessa rannikkoa alaspäin on ilma viilentynyt ja tuulessa on ollut pistävää kylmyyttä. Puiden oksilla on tuoreen vihreitä silmuja ja kukissa uusia nuppuja. Kuuden kuukauden loputtoman kuumuuden jälkeen virkistävä kevät ei tunnu lainkaan pahalta!

Se on kuulkaas kevät nyt!

Se on kuulkaas kevät nyt!

Nyt tarvitsisisin hieman datausapua. Moni on varmaan huomannut, ettei reittikarttamme ole päivittynyt sitten Kambodzan jälkeen. Olen useaan kertaan käynyt päivittämässä googlen karttaa ja liittänyt kartan oikean osoitteen Reitti-sivulle. Jokaisen kartan päivitysyrityksen jälkeen kartta ei kuitenkaan näytä päivittyneeltä Reitti-sivulla. Onko minussa vika vai kartassa? Onko olemassa muita vastaavia karttoja? Onko muilla ollut samanlaisia ongelmia? Osaatko auttaa?

Advertisements

8 thoughts on “Kuudes kuukausi

  1. Ihana postaus jälleen :) Mukavuudenhaluinen reppureissaaja! Ihan täydellinen määritelmä myös meille ja sillä linjalla jatketaan myös joululomalla. Budjetti laaditaan sen mukaan, että se on mahdollista.

    Kai sitä itse kukin lähtee pitkälle matkalle odottaen vastauksia kysymyksiin. Muistan itsekin, että puolivälissä niitä kysymyksiä oli noussut esiin vaan lisää sellaisista asioista joita en edes osannut odottaa. Jossain vaiheessa kai sitten vaan hyväksyin, että kelailu oli osa sitä kokemusta ja vaikkei jotain konkreettisia vastauksia juuri ehkä siellä ehtinyt tullakaan, niin on ne ainakin päässeet kunnolla muhimaan ja vastaukset löytyy sitten kaikki tarvittavat aikanaa :)

    Kartta-asiassa en valitettavasti osaa auttaa sinua, mutta meillä ainakin on jotain rajoitteita ilmennyt sittemmin kun siirryttiin wordpressiin. Nykyiset kartat olen saanut vain pallontallaajien tuen avustuksella näkyviin. Bloggerin puolella muistan, että tuli jotain haasteita googlen kartan kanssa, kun olin alunperin laittanut maanteitä kuljetut matkat kulkemaan teitä pitkin ja lennot sitten suoralla viivalla. Uudessa-Seelannissa, eli noin 3kk kohdalla oli pakko tehdä koko kirottu kartta uusiksi pelkillä suorilla viivoilla, kun alkoi kiukuttelemaan… Eli voihan se vika olla googlen päässäkin… kai?

    • Heippa Milla! Ihan mahtavaa, että teilläkin on taas reissu tiedossa! :) innolla kuulen Singaporen joulusta, täällä Australiassa on jo kaupat täynnä joulukrääsää, jokajotenkin tuntuu aika absurdilta, kun ulkona kevät on parhaimmillaan…!

      Mä vain olen niin kiitollinen, etä kerrankin on ollut aikaa oikeaati ajatella asioita ihan rauhassa ja siten pelkän ajatusprosessin käyntiin saaminen on jo suuri asia. Kuten sanoit, ne vastaukset saattavat tulla sitten vasta myöhemmin, kun asiat ovat tarpeeksi hautuneet.

      Kiitos kartta-avusta, meilläkin on vedetty viivat teiden kautta, joten taitaa olla helpompi muuttaa kaikki vain suoriksi viivoiksi, jos se auttaisi. Kun tässä vain jossain välissä ehtii…
      Jännittävää reissunodotusta!

  2. Uudessa Seelannissa jatkuu vielä tuo ihmisten ystävällisyys. Sielläkin moikkaillaan ja katsotaan silmiin kaduilla vastaantulevia, mikä tuntuu suomalaisille olevan todella hankalaa.
    Nauttikaa siellä keväästi, mä täällä sateisessa syksyisessä säässä odotan jo lunta…

    • Moikka Elina, mukavaa että jätit kommentin! :)
      Tässä monta kertaa mennyt hämilleen tuosta ystävällisyydestä, harvemmin Suomessa vaatekaupassa kysellään illan suunnitelmia ja muutenkin kuulumisia. Onpa mukava kuulla, että Uudessa-Seelannissa jatkuu sama meno, seuraavana nimittäin tutustutaa Hobittien maahan!

  3. Uusi lukija ilmoittautuu, sattumoisin sama kotipaikkakuntakin (vai ajatellaanko että olette kuopiolaisia vielä? ;) ). Sukulaispariskunnan lähtiessä maailmalle reppureissaamaan oma matkakuume lähti kasvamaan hurjasti ja sitä kautta tänne eksyin.. Oma maailmanympärimatka saa vielä odottaa viitisen vuotta, mutta onpahan aikaa suunnitella ja tehdä pienempiä reissuja ennen sitä. Itsellä pakolliset kohteet Australia ja Uusi-Seelanti, joten näitä tämän hetken postauksia luen ahmien. Toki reissuumme kuuluu myös Aasiaa ja Amerikkaa, mutta niissä kohteet vielä täysin auki. Blogi on on aivan ihana, olen noin vuorokaudessa selannut koko blogin alusta loppuun läpi, ihan huippua! Ihanaa matkaa teille ja toista puolta vuotta maailman syleilyssä..

    • Tervetuloa blogin pariin Johanna! Ai että, suunnitelmasi kuulostavat hienoilta ja yksi parhaimmista asioista onkin juuri haaveilu, suunnittelu ja matkablogien lukeminen! Itse vietin jo edellisen talven maailmalla muiden reissupostauksia lukiessa, ja kuules, ei tuntuneet pimeät pakkaspäivät ja synkeät räntäsateet ollenkaan niin pahalta!

      Pidä siis kiinni penkistä, pian mennään Uuteen-Seelantiin ja jos kohta saisin hieman kirjoiteltua juttuja myös Australiasta.
      Aurinkoisia syyspäiviä!

  4. On teillä reissua jo takana! Eikai tässä voi muuta kuin toivottaa upeaa loppureissua…ainakin ensimmäinen puoli vuotta on kuulostanut tosi kivalta ja jännältä :)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s