Suunnitelmallisen suunnittelemattomuuden loppu?

suunta

Me oleme maailman huonoimpia tekemään suunnitelmia. Tai ehkä ennemminkin tekemään päätöksiä. Siksipä reissu on tähän mennessä edennyt ilman suurempia etukäteispäätöksiä tai tarkkoja aikarajoja. Sydneyn lentokentällä meidän piti tosissaan ruveta miettimään reissumme seuraavia kuukausia ja jopa ulottaa ajatukset niinkin pitkälle kuin kotiinpaluuseen, jonka ajattelemista olemme yrittäneet vältellä mahdollisimman tehokkaasti.

Osa valtioiden maahantulovirastoista ja siten myös lentoyhtiöistä vaatii, että lyhyen viisumin omaavilla matkaajilla olisi maahan saapuessa myös lentolippu tai muu matkalippu ulos maasta ennen viisumin umpeutumista. Todellisuudessa meiltä on reissun aikana kysytty maasta poistumiseen tarkoitettua tikettiä vain muutaman kerra, yhdesti Singaporessa ja nyt toistamiseen Asutraliassa. Singaporessa ostimme siinä check-in -jonossa lentoliput Indonesiasta Australiaan, mutta Sydneyssä jouduimme niin suurten päätösten eteen, että siirryimme suosiolla jonoa tukkimasta hieman väljemmille alueille.

Quantasin virkailija nimittäin pyysi meitä esittämään lentolippua pois Uudesta-Seelannista, toisin sanoen lippua valtameren toiselle puolen. Onneksi olimme tulleet lorvimaan kentälle jo neljä tuntia ennen koneemme lähtöä, joten ihan paniikkinappula pohjassa ei suunnitelmia tarvinnut luoda. Qantasin virkailija ehdotti meitä hankkimaan lentoliput takaisin Australiaan, jotka sitten peruuttaisimme suunnitelmien selvittyä. Lennon peruutusmaksu (220AUD/pää) oli kuitenkin sen verran kova, että hylkäsimme ajatuksen heti alkuunsa. Virkailija myös muistutti meitä, että jos nyt päädymme hankkimaan lennot toiselle mantereelle, vaaditaan Uudessa-Seelannissa sekä lennon määränpäässä esittämään meren toisella puolella olevasta maasta poistumiseen tarkoitettua tikettiä.

Australiassa ollessamme olimme tehneet etukäteissuunnitelmia Uuden-Seelannin varalle sen verran, että lennot pois maasta eivät ainakaan ennen marraskuun loppua onnistuisi. Haaveenamme on ollut reissun alusta saakka viettää joulua Kanadassa (jos päästäisiin siellä kotoisiin joulutunnelmiin!), mutta toisaalta myös Darwinissa nähdyn No-elokuvan jälkeen on korvamatona soinut elokuvassa tiuhaan kuulunut ”Chile la alegria ya viene alta calidad…” -mainosviisu, jonka johdosta ajatus reissusta Chileen ja muualle Etelä-Amerikkaan on alkanut houkuttelemaan. Ja entäs ne kaikki pienet Tyynenmeren saaret – joko biitsiähkymme olisi vajunut sen verran, että lötköttely auringon alla palmujen katveessa tuntuisi taas maailman parhaalta?

Näitäpä sitten pähkäilimme aikamme kahdestaan ja kävimme kysymässä myös lentokentän lippupisteestä hyviä tarjouksia eri lentovaihtoehdoille. Myyjä kiltisti naputteli koneeseen hinnat kaikille suunnitelmille ja esitti vielä omiakin ehdotuksia. Tässä vaiheessa mietimme myös sitä kotiinpaluuta, se kun luultavammin tapahtuu New Yorkista Islannin -ja rahavarojen salliessa Ranskan- kautta Helsinkiin. Kotiinpaluulippu toimisi siis esitettäväksi USA:n viranomaisille maahan saapuessa (sen Kanadan jälkeen), vaikka vielä tekisimmekin lenkin Etelä-Amerikan puolelle. Jätimme ajatuksen hautumaan ja lentolippumyyjän ollessa niin sympaattinen ostimme lentoliput kerrankin toimistosta ja kävelimme uudestaan chek-in:iin kourassamme paperiset lentoliput Aucklandista Vancouveriin.

Vaikka vielä puolet Australian jutuista on reissauskiireen vuoksi vielä kirjoittamatta, paljastetaan hieman tämän kuukauden suunnitelmia Uudessa-Seelannissa. Australian automatkasta innostuneina seuraava kuukausi vietetään neljän renkaan päällä, nimittäin Teijo-Maaritilla ajellen ja siinä eläen! Ei tarvitse pakata rinkkaa kuukauteen, mahtavaa!

suunta2

Mainokset

Rauhaa ja rakkautta Byron Bayssa

byronbay6

Rock, rauha ja rakkaus – niitä kuuskytluvun ja seitkytluvun taitteessa Byron Bayssa hoilattiin. Australian vastine Woodstockille, Aquarius-festival, järjestettiin vuodesta 1973 noin 70 kilometriä Byron Baysta sisämaahan Nimbin-kylässä. Osa pitkähiuksisista nuorista ihastui alueeseen ja Nimbin lisäksi Byron Bayn hiljaiset kadut täyttyivät paljasjalkaisista kukkalapsista. Vuosikymmen aikaisemmin Byron Bay:n poukamiin olivat jo löytäneet tiensä lonkkareitaan Kleinbussin katolla kuljettaneet surffarit. Hippien ja surffareiden myötä tieto kauniista ja rennosta Byron Baysta levisi ja pikkuhiljaa paikalle saapui myös ihan tavallisia turisteja nauttimaan iloisesen pikkukylän hyvistä viboista.

Byron Bay on pitänyt paikkansa yhtenä Australian suosituimmista lomakohteista. Lapsiperheet ovat korvanneet rannalla nuotion ääressä laulaneet hipit ja kaduilla paljasjaloin kulkevat lähinnä vain hipahtaneet reppureissaajat höyhenet hiuksissaan. Suurin osa seitsemänkymmentäluvun hipeistä, jotka Aquarius-festivaalin myötä jäivät Byron Bayhin, ovat joko vaihtaneet batiikkipaitansa jakkupukuun tai lähteneet etsimään parempia viboja Byron Bayn turistintäyteisien katujen ulkopuolelta. Jotkut kuitenkin ovat jääneet – kaupassa samasta hyllystä makaroneja ottavan 70-vuotiaan leidin huivin alta pyrkivät esiin vaaleat rastat ja pääkatujen ulkopuolella puistossa istuivat edelleen ne 70-luvun kukkalapset ringissä kädet toisiinsa tarttuneina.

byronbay4

Vaikka meno Byron Bayssa ei ole enää kuin seitsämänkymmentäluvulla, on se kaikesta huolimatta edelleen rento ja mukava mesta pysähtyä muutamaksi yöksi tai miksei pidempäänkin. Niin paikalliset kuin matkaajatkin kruisailevat kaduilla polkupyörillä, uskaliaimmat ovat jättäneet kypäränkin pois päästä. Muualla Australiassa kypäränkäyttö on pakollista, mutta Byron Bayssa vallitsee kuulemma hieman loivemmat lait ja poliisi ei ihan pikkujuttuihin puutu.
Byron Bayn Cape Byron -niemi kurottaa pitkälle Tyyneen valtameereen ja erottaa pohjoisen Korallimeren ja etelän Tasmanianmeren toisistaan ollen samalla Australian itäisin kolkka. Merien törmäys saa aikaan välillä valtaviakin tyrskyjä, jotka edelleenkin houkuttelevat Byron Bayhin lautojaan kantavia ja niitä tyrskyihin melovia surffareita.

Kauan ennen aallonratsastajien saapumista merten kohtaaminen aiheutti harmia lähinnä tyrskyissä tenhuaville laivoille. Vuodesta 1901 laivoja on ohjannut turvallisemmille vesille Cape Byronin majakan väsymätön tuike. Majakalle johtaa hyvät pyörätiet ja Cape Byron:in huipulta voi kauniin majakan lisäksi ihailla niemen toiselle puolelle Arakwalin luonnonpuiston edustalla leviävää Tallow Beachia sekä Cape Byronin jyrkänteiden läheisyydessä temppuilevia valaita.

byronbay1

byronbay3

byronbay5

Byron Ba:ssa on tarjolla majoitusta niin reppureissaajille kuin luksuslomailijoille. Me rakastuimme Byron Bayn majoitukseemme, Byron Springs Guesthouseen, joka tarjosi reppureissaajan lompakolle sopivaa luksusta. Lautalattiat narisivat jalkojen alla, ruokapöytä oli katettu kauniisti aamupalalle, sisustus oli harmoonisen yksinkertaista ja henkilökunta äärimmäisen ystävällistä. Miten pienillä asioilla voikaan olla niin suuri vaikutus omaan viihtyvyyteen, se perusrisotto maistui huomattavasti paremmalta kauniilta lautasilta syötynä ja viini maistuvammalta oikeasta viinilasista juotuna.

byronbay7

byronbay8

byronbay9

Byron Bay oli meidän viimeinen pysähdyksemme bussimatkalla Cairnsista Sydneyyn. Pidensimme pysähdystä vielä toiseksi yöksi, koska oli niin kivaa, ja kärvistelimme sitten koko 14 tunnin bussimatkan pitämättä suunniteltua taukoa jossain Byron Bayn ja Sydneyn välillä. Mutta tiedättekö mitä, ei haitannut, mukavat kaksi päivää korvastivat täysin sen reilun 14 tunnin kykkimisen bussissa kahdella pissitauolla. Ei nimittäin tuntunut yhtään pahalta, kun olimme edelleen ihan Byron Bayn rennoissa viboissa mieli täynnä rauhaa ja rakkautta.

Luetut kirjat Kjell Westö Kangastus 38
Majoitus Byron Springs, kahden hengen huone, jaettu suihku ja wc, aamupala kuuluu hintaan 85 AUD (59,8€)
Surffilaudan ja märkkärin vuokra 4h 20 AUD (14€)

Festivaalihumua Brisbanessa

Joskus sitä sattuu olemaan ihan vahingossa oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kuulimme bussissa saksalaistytöltä Brisbanessa olevan menossa vuosittainen Brisbane Festival, ja että festivaalin viimeisiä päiviä juhlittaisiin oikein urakalla meidän saapuessa kaupunkiin. Brisbane festival on taiteisiin keskittyvä kaupunkifestivaali, joka on järjestetty syyskuisin vuodesta 2009 alkaen. Kaupungissa on festivaalin aikaan tarjolla runsaasti taide-elämyksiä ilmaisista konserteista sirkustaiteeseen ja tanssiesityksiin. Upean, melkein kuukauden mittaisen festivaalin päättää massiivinen ilotulitus, joka valaisee Brisbanen läpi kulkevan Brisbanejoen ja kokoaa lähes kaikki kaupunkilaiset joen rannalle juhlimaan kaunista kaupunkiaan.

Brisbane olikin festivaalin myötä täynnä elämää. Violetit liput liehuivat saloissa, kadut ja puistot olivat täynnä aurinkoisesta kelistä ja festivaalihumusta nauttivia ihmisiä, kulman takaa löytyi kaunista musiikkia ja kadun päästä villiä taidetta. Rento ja elämänmyönteinen asenne tarttui meihinkin ja kuljimme Brisbanen kaduilla ja festivaalin tapahtumissa hymyhuulin ja ympäröivästä ilakoivasta menosta nauttien. Majapaikkamme lähistöllä sijaitseva festivaalin pääalue South Bank:ssa sykki iltaisin violettia valoa erilaisine tapahtumatelttoineen ja valaistuine maailmanpyörineen. Myös joki heräsi eloon iltaisin, kun joen virrassa lipuvalla lautalla valo, vesi ja tanssijat yhdistyivät eteeriseksi valoshow:ksi.

brisbane2

brisbane12

brisbane3

Festivaali sai arvoisensa päätöksen syyskuun viimeisenä viikonloppuna, jolloin Brisbane-joki oli valjastettu koko päiväksi festivaalin estraadiksi. Kesäinen ja tapahtumarikas päivä houkutteli kaupunkilaiset joen varrelle, ja jo ennen puolta päivää joen varsi kilometrien matkalta oli mustanaan telttatuoleissa piknikeväitään maistelevia, hyväntuulisia kaupungin asukkaita. Päivän myötä joen yllä nähtiin useita kertoja niin armeijan helikoptereita kuin myös pilvenpiirtäjien välissä pujottelevia hävittäjiä. Näytösten välissä skumppalasit nousivat ja joenpenkat tulvivat naurusta ja lasten riemukkaista kiljahduksista. Illasta, muutamia tunteja ennen suurta ilotulitusta, joen varret alkoivat olla niin täynnä, ettemme mekään enää saaneet varattua itsellemme jalansijaa veden ääreltä. Tyydyimme odottelemaan taivaalle ammuttuja tulia hieman kauempaa, emme olleet ajatuksissa ottaneet edes kameran jalustaa matkaan, kun aamulla olimme lähteneet liikkeelle. Kilistelimme maljoja ja jännitimme ympärillä olevien brisbanelaisten tapaan tulevaa. Juuri ennen seitsemää kaiuttimista kaikuivat numerot kympistä yhteen ja koko kaupungin keskustassa kajahtivat yhtäaikaiset sävelet, joita seurasivat sadat yhtaikaisesti ammutut ilotulitteet. Koko päivän Brisbanejoen päällä olevan taivaan värjääviä valoja odottaneet katsojat huokaisivat ihastuksesta ja kilistelivät maljojaan entistä tiuhempaan tahtiin. Puolituntia jatkunut spektaakkelimainen musiikin ja ilotulitteiden ilakointi oli kyllä ehdottomasti uskomattomin näkemäni ilotulitus ja syvensi entisestään ihastustani Brisbanea kohtaan.

Joenvarret olivat jo ennen puoltapäivää täynnä leireileviä brisbanelaisia.

Joenvarret olivat jo ennen puoltapäivää täynnä leireileviä brisbanelaisia.

Päivän aikana taivaalla lenteli useaan otteeseen helikoptereita ja hävittäjiä.

Päivän aikana Brisbanen taivaalla lenteli useaan otteeseen helikoptereita ja hävittäjiä.

Viimeistään illalla kaikki kaupunkilaiset olivat pakkautuneet joen varteen katsomaan massiivista  ilotulitusta, joka paukkui joen yllä New Farm:sta South Bank:lle.

Viimeistään illalla kaikki kaupunkilaiset olivat pakkautuneet joen varteen katsomaan massiivista ilotulitusta, joka paukkui joen yllä New Farm:sta South Bank:lle.

Vaikka Brisbane on miljoonakaupunki pilvenpiirtäjien kera, on se harvinaisen helppo ottaa haltuun ihan kävelemällä. Kaupungin keskusta on kompakti, tärkeimmät nähtävyydet sijaitsevat pienellä alueella. Ja jos haluaa nähdä elämää kaupungin keskustan ja Southbank:n ulkopuolella, on tarjolla niin jokea pitkin liikennöiviä lauttoja kuin myös kaupunkipyöriä, joilla liikkuminen Brisbanen hyvillä pyöräteillä on helppoa ja ilmaista. Keskustan pääkadun Ann street:n ja omien ”kotikulmiemme” lisäksi teimme tuttavuutta jalkaisin yhteen Brisbanen vanhimmista asuinalueista, New Farm:iin, joka viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on kokenut muodonmuutoksen huonomaineisesta asuinalueesta trendikkääksi naapurustoksi, jonka katujen varret täyttävät kauniit puutalot, pikkukahvilat ja joogasalit. New Farm olikin oivallinen paikka harrastaa kotikyyläystä, eli ihastella ihmisten pihoja ja bongata ikkunoista myös sisätiloja, talot ja puutarhat nimittäin olivat todella kauniita ja hyvinhoidettuja. Päämärätön hortoilu toi eteen yllätyksiä, kun sattumalta tien toiselta puolelta löytyi lankakauppa. Kauppa oli täynnä ihania lankoja, joista pitkän pählkäilyn jälkeen sain valittua muutaman kerän suunnitteilla olleisiin villasukkiin. Lankakaupassa oli lankojen lisäksi myös neulontakahvila, jossa tarjoiltiin kahvin ja kahvileivän kera neuvoja neuletöihin. Pehmeillä sohvilla istuikin useampi neuloja neuletyöt sylissään ja kahvikuppi edessään.

brisbane7

Valinnanvaikeus!

Langat melkein keritty.

Langat melkein keritty.

Oliko se sitten festivaalin ansiota vai minkä, mutta me ihastuimme Brisbaneen. Rento kaupunki rentoine asukkaineen ja kauniit puitteet niin meidän majapaikassa kuin naapurustossa olivat juuri sitä, mitä kaipasimme kiireisen bussimatkamme keskellä. Brisbanessa vain kertakaikkiaan oli hyvä fiilis -matkaajalla ja ympäröivällä kaupungilla.

brisbane14 kopio

Suloinen pitsihuvila New Farm:ssa.

Suloinen pitsihuvila New Farm:ssa.

brisbane8

brisbane10

Sunshine Coast – rantalomakohde Noosa

noosa

Australiassa on yli 15000 kilometriä hiekkarantaa. Ei olekaan ihme, että australialaiset viihtyvät meren ääressä valkoista hiekkaa varpaiden välissä. Mekin hyppäsimme useamman kerran punaisesta Greyhoundista suoraan hiekkarannalle. Yksi mukavimmista rantakohteista oli Sunshine Coastilla sijaitseva Noosa. Noosa on suosittu lomakohde australialaisten keskuudessa – pääkylä Noosa Heads on täynnä toinen toistaan hienompia huviloita ja kylän pääkadulla Hastings street:lla on mahdollisuus harrastaa niin finediningia kuin shoppailua pienissä putiikeissa.

Majoituimme Noosa Flashpackers -hostellissa Sunshine Beach:in tuntumassa aivan Noosan luonnonpuiston kupeessa. Varasimme majoituksen viimetingassa ja ”harmittavasti” jouduimme ”tyytymään” hostellin parhaaseen huoneeseen, jonka myötä pääsimme nauttimaan niin omasta vessasta kuin sadesuihkustakin. Tämä pari vuotta sitten Australian parhaimmaksi hostelliksi valittu majoitus oli todellakin hintansa väärti, siisti ja toimiva hostelli kutsui viihtymään. Ja hyvää hostellissa oli hyvän tunnelman lisäksi myös sen sijainti. Noosa Junction:lla sijaitsevaan ruokakauppaan oli kävelymatka (ilmainen bussikyydityskin oli järjestetty tunnin välein) ja mikä parasta, Australian suosituin luonnonpuisto, Noosa National Park, sijaitsi aivan takapihalla!

noosahostelli

Noosan luonnonpuistoalue asetettiin suojeluksen alaiseksi jo 1879 ja vuonna 1939 se sai luonnonpuistostatuksen. Puisto on pieni kaistale Main beach:n ja Sunshine beach:n välissä ja parasta siellä on kaunis rantatörmällä kulkeva polku. Coastal trackilla on nimittäin mahdollista bongata erilaisia mereneläimiä, mutta myös eukalyptuspuissa asustavia Australian erikoisuuksia. Meillä menikin viiden kilometrin polun kävelyyn lähes kolme tuntia, koska jokaisella jyrkänteellä oli jotain nähtävää. Heti noustuamme Sunshine beach pohjoisreunalla kohoavalle Dolphin point -törmälle turkoosin meren vaahdoissa uiskenteli kahdenkymmenen delfiinin parvi. Kauempaa erotti satunnaisesti veden pinnalla näkyvän valaan selkäevän tai ison pyrstön. Heti Alexandria Bay:n nudistirannan jälkeen polku nousu jyrkänteelle, jonka reunalta pystyi erottamaan lukuisia valaita meren selällä. Jyrkänteellä kulkevaa polkua kävellessämme meidät yllätti vesisuihkulla ja pärskinnällään jyrkänteen alla uiva äitivalas pienokaisensa kanssa.
Joka vuosi huhtikuusta marraskuulle tuhannet ryhävalaat saapuvat etelänavalta Australian itärannikolle lisääntymään. Tällöin valaiden bongaaminen on mahdollista rannalta käsin useimmissa rannikon kaupungeissa ja kylissä.

noosa3

noosa8

Aivan Main beachin tuntumassa lähellä luonnonpuiston sisäänkäyntiä Teatree bay:ssa tein reissun ensimmäisen koalabongauksen. Olin lukenut ennen Noosaan saapumista alueella olevan jonkinverran koalia. Ja kun polun varren alkoivat täyttää eukalyptuspuut, kävelin pää taivaaseen käännettynä sormet selän takana ristissä. Palkittiinhan se kummallinen kävelyasento, kun erotin harmaan mytyn kietoutuneena tiukasti puun oksan ympärille. Aika suloinen kaveri!

noosa7

Vaikka Noosa rantakohde onkin, emme sitten rannalla aivan kauheasti aikaa viettäneet. Hostellilta olisi saanut lainattua surffilautoja, mutta kun aallot olivat aivan olemattomat ja vesi verrattain vilposta, jätimme vesileikit muille. Mukavimpana asiana Noosasta jäikin mieleen mainion hostellin lisäksi Noosan luonnonpuisto, joka ilahdutti niin upeilla eläimillään sekä rantamaisemillaan, mutta sai myös suurensuuren plussan ja papukaijamerkin sijainnistaan kävelymatkan päässä.

noosa11

Noosa Flashpackers 2 hengen huone omalla suihkulla ja wc:llä, aamupala sisältyy hintaan 90 AUD (62€)

Bussimatkalla Australiassa

darwin10

Ostimme ennen Australiaan saapumista Australian tunnetuimman bussifirman Greyhoundin bussipassit Cairnsista Sydneyyn. Bussipassi on voimassa kolme kuukautta ja bussin kyydistä ja bussin kyytiin voi hypätä missä vain reitin varrella, kunhan muistaa hypätä takaisin aina vain Sydneyyn päin kulkiviin busseihin. Ostimme passit, koska meillä oli vain mahdollisuus matkustaa rajoitetun ajan Australiassa, passit olivat verrattain edulliset, bussilla matkustaminen on ekologista ja vaivatona -kunhan vain pojottaa oikeaan aikaan pysäkillä, astuu sisään ja istuu alas penkkiin maisemia ihailemaan. Kyllähän se bussimatkustaminen onkin kaikkea tuota, mutta jos nyt tekisimme reissun uusiksi, tekisimme sen hieman eri tavalla.

Nimittäin, harmittavinta tuossa 2600 kilometrin pituisen matkan taittamisessa oli se, ettei bussikuski pysäyttänyt linjuria jokaisen kauniin maiseman kohdalle, vaan ainoastaan pidemmille tauoille bensa-asemille ja pikaisille pysähdyksille pikkukaupunkien bussipysäkeille. Kauniit ja vaihtelevat maisemat vilahtivat ikkunoista ohitsemme, eikä kameran muistikortille tallentunut yhtään upeaa heinikkoa lehmineen, söpöä pikkukaupunkia, uskomatonta auringonlaskua tai tasaista tienpätkää. Pää onkin nyt täytetty kolmen viikon aikana taitetun bussimatkan kuvilla -kuivilla silmänkantamattomilla aroilla, vihreillä sokeriruokoplantaaseilla, yltäkylläisellä sademetsällä, tarkkaan riviin kasvatetuilla talouspuilla, himmenevässä illassa pellolla käyskentelevillä kenguruilla, kimmeltävällä merellä, punaisella maaperällä, satapäisillä karjalaumoilla, pienten kylien villin lännen tyylisillä taloilla, heinäjunilla, kumpuilevilla peltomaisemilla, jättimäisillä vihannespatsailla ja loppumattoman pitkällä pikitiellä.

Bussi on kätevä silloin, kun haluaa nähdä ainoastaan reitille sattuvia kyliä ja kaupunkeja -ja niiden keskustoja. Mutta jos haluat poiketa reitiltä tai lähteä hostellin kulmia kauemmas, olet auttamattomasti pulassa. Australialaiset ovat autoilukansaa, kauas on pitkä matka. Lähes kaikki luonnonpuistot ja mielenkiintoiset nähtävyydet ovat automatkan tai kalliin ryhmäretken päässä. Toisinaan kaupungissa/kylässäkin liikkuminen on hankalaa tai ainakin uuvuttavaa, ruokakauppatkin saattavat olla melkoisen marssin takana. Meillä olikin bussiretkemme jälkeen olo, että vaikka maisemat vilisivät bussin ikkunan takana vauhdilla, emme kuitenkaan nähneet ihan niin paljon, kuin halusimme. Muiden matkustajien kanssa jutellessa kävi selväksi, että lähes jokaisella reppureissaajalla oli suunnitelmissa pysähtyä samoissa kohteissa, maksaa jokaisessa kohteessa kohteen tarjoama elämys (laskuvarjohyppy, valasretki, sukellus, purjehdus, surrfikurssi mitä näitä nyt onkaan), nukkua yön yli (tai juhlia) ja hypätä aamulla bussiin ja jatkaa seuraavaan kylään. Eikä siinä mitään väärää ole, itse olisimme kaivanneet jotain…no jotain enemmän.

Maisemia bussimatkalla.

Maisemia bussimatkalla.

Jos nyt olisimme tekemässä matkaa Cairnsista alaspäin, olisimme varmaan hyödyntäneet siirtoautoja, eli vuokra-autoja, jotka pitää siirtää kaupungista toiseen seuraavalle vuokraajalle. Siirtoautoja tarjoavat useat eri vuokrausfirmat ja hinta on yleensä dollarista viiteen per päivä. Toisinaan hintaan kuuluu niin polttoaineet kuin vakuutukset, toisinaan ne tarvitsee maksaa itse. No huono puoli on tietenkin rajattu matka-aika ja -kilometrit, mutta toisinaan vuokrayhtiöt tarjoavat joitain lisäpäiviä 55-75 dollarin lisähintaan. Ehkä siis joku pätkä taitetaan tulevaisuudessa siirtoautolla, systeemi kun on käytössä myös Uudessa-Seelannissa ja USA:ssa.
Jos taas olisimme viettäneet Australiassa useampia kuukausia, olisimme varmasti harkinneet oman matkailupakun hankkimista. Tällöin majoitus- ja matkakulut olisivat olleet todella edulliset, noilla täysvarustetuilla matkapakuilla on aina kysyntää nuorten reppureissaajien keskuudessa. Useampien hostellien seinillä onkin ollut ilmoituksia pyörillä kulkevista, täysin varustetuista Australian kodeista melko kohtuullisin hinnoin.
Australiassa on runsaasti tarjolla myös vuokrattavia matkailuautoja, mutta tällä kertaa sellaisen vuokraaminen ei onnistunut budjettisyistä. Tulevaisuudessa meillä kuitenkin on tiedossa matkailuautoelämyksiä Uudessa-Seelannissa.

Kaikesta huolimatta kohdallemme sattui upeita paikkkoja ja kaupunkeja. Brisbaneen ihastuimme, Noosassa Australian eläimet yllättivät meidät, Byron Bayssa oli maailman ihanin majatalo ja mukavaa hippitunnelmaa, Cold Coastilla heiluimme eestaas mitä kummallisemmissa huvipuistolaitteissa, Cairnsissa kävimme jumpassa ja Mission beachilla kävelimme pitkällä hiekkarannalla ja kokkasimme kotoista ruokaa piiiitkään aikaan. Ja suurin osa bussikuskeistakin saa kiitosta, he kun ajamisen ohessa usein kertoivat ympärillä olevan luonnon erikoisuuksista ja läpiajettujen pikkukaupunkien historiasta. Ja onhan se bussi siinä mielessä mainio kulkuväline, että tosin kuin autoa ajaessa, välillä voi ummistaa silmänsä ja ottaa pienet torkut, jos vain maisemien katselulta malttaa.

Matkailijat saapuvat Harvey Bayhin yleensä jatkaakseen matkaa Fraser Islandille tai valasbongausretkille. Me otimme matsin haiden kanssa...

Matkailijat saapuvat Harvey Bayhin yleensä jatkaakseen matkaa Fraser Islandille tai valasbongausretkille. Me otimme matsin haiden kanssa…

ja kävelimme piiiitkällä laiturilla.

ja kävelimme piiiitkällä laiturilla.

Noosassa kävimme muunmuassa hiekkarannalla.

Noosassa kävimme muunmuassa hiekkarannalla.

Brisbanessa uimaranta oli aivan ytimessä, Southbankissa

Brisbanessa uimaranta oli aivan ytimessä, Southbankissa

Byron Bayssa poljettiin Australian itäisimpään kolkkaan katsomaan majakkaa.

Byron Bayssa poljimme Australian itäisimpään kolkkaan katsomaan majakkaa.

Surfers paradisessa emme hakeneet vauhtia aalloilta vaan kävimme pistämässä pakkia sekaisin Dreamworld-huvipuistossa. Pelotti, mutta uskalsimme kuitenkin käydä kaikissa hurjimmissakin hilavitkuttimissa.

Surfers paradisessa emme hakeneet vauhtia aalloilta vaan kävimme pistämässä pakkia sekaisin Dreamworld-huvipuistossa. Pelotti, mutta uskalsimme kuitenkin käydä kaikissa hurjimmissakin hilavitkuttimissa.

Ja kun kolmen viikon bussimatkan jälkeen saavuimme Sydneyyn, odottivat siellä vanhempani tärkeiden tuliasten kanssa.

Ja kun kolmen viikon bussimatkan jälkeen saavuimme Sydneyyn, odottivat siellä vanhempani tärkeimpien tuliaisten kanssa.

Greyhound bussipassi Cairns-Sydney 415 AUD (290€)