Lapsen työ

lombok22

Lombokin Kuta-rannalla viettämämme kolmen viikon ajan olemme asioineet lähes päivittäin samassa minimarketissa ja kasvomme ovat jo jääneet työntekijöiden muistiin. Kauppaan sisään astuessa tiskin takaa tai hyllyjen välistä kuuluu tuttu tervehdys: ”Hello Timo! Hello Maiju!” Päälle kihertävää naurua ja leveä hymy. 11-vuotias Linda taitaa englannin lisäksi kauppiaan hommat. Hän näpyttelee hinnat taskulaskimeen ja tarkistaa välillä tuotteiden oikeita hintoja kauppaa pääasiallisesti hoitavalta aikuiselta siskoltaan. Vaihtorahat Linda laskee päässään ja tarjoaa ne asiakkaalle leveän hymyn ja kiitosten kera.

Linda on yksi indonesian yli kahdesta miljoonasta lapsesta (7-14.vuotiaat), jotka tekevät töitä koulun ohessa iltaisin, viikonloppuisin ja lomilla. Valtaosa indonesialaislapsista aloittaa koulun kuusivuotiaana, mutta yläasteelle mentäessä osa lapsista jättää koulun kesken ja aloittaa kokopäiväisen työnteon. Kokopäiväisesti työtätekeviä lapsia on miltei kaksi ja puoli miljoonaa (lähde). Lasten työnteko ei ole ainoastaan Indonesian ongelma, vaan se on valitettavan yleistä myös muualla Kaakkois-Aasiassa. On varsin normaalia, että lapset ovat vauvasta asti mukana aikuisten töissä. Apteekin hyllyjen vieressä nukkuu vauva kehdossaan, kaupassa pienimmäiset istuvat lattialla leikkien, vanhemmat lapset asettelevat tuotteita hyllyihin tai palvelevat turisteja- lapset osaavat englantia vanhempiaan paremmin. Pelloilla näkee lapsia kitkemässä, keräämässä ja kantamassa satoa suojaan, toisten tehtävänä on paimentaa perheen vuohia tai lehmiä. Teillä kaupunkien ja kylien ulkopuolella törmää usein tyttöihin, jotka kantavat päänsä päällä mitä milloinkin, toisille taas on langennut vastuu pienemmistä sisaruksistaan. Imeväisikäinen kulkee lantiolla kantoliinassa, ja toinen, jo kävelemään oppinut, on tarttunut tiukasti vanhempaa sisarusta kädestä kiinni. Rannalla taas tursitien seassa kävelee lapsiryhmiä kaupaten punottuja käsikoruja, ystävännauhoja.

Kokeilemme illallisaikaan uutta ravintolaa ja meidät toivottaa tervetulleiksi tuttu hymy ja huikkaus -Linda työskentelee iltaisin veljensä ravintolassa kaupan suljettua ovensa. Istahdamme pöytään ja Linda ojentaa meille ruokalistat. Tottuneesti hän ottaa vastaan tilauksemme ja huikkaa ne keittolevyn ääressä hääräilevälle veljelleen. Koska muita asiakkaita ei näy, istahtaa Linda pöytäämme ja pitää meille seuraa hetkisen. Linda on koulusta kesälomalla ja siten päivät kuluvat isän kaupassa ja veljen ravintolassa työskennellen. Koulu alkaa kahden viikon kuluttua ja Linda kertoo odottavansa koulun alkamista. Mieliaineikseen tyttö kertoo matematiikan ja englannin, islamistisen koulun opetukseen kuuluvasta arabian opiskelusta hän ei niinkään välitä. Utelen Lindalta tulevaisuuden suunnitelmia, mutta kuten suurinosa 11-vuotiaista, hänkään ei osaa sanoa mitä hän haluaa tehdä isona, ehkä jatkaa työskentelyä isänsä kaupassa tai kokata veljensä ravintolassa. Ihmettelen Lindan reippautta ja kysyn, missä välissä hän ehtii leikkiä tai levätä: ”Koulussa ehtii leikkiä ja välillä levätä. Ja välillä kaupassa hiljaisina hetkinä tv:n ääressä piirrettyjä katsellen.”

”One for ten thousand, only for you miss!” Rannalla kiertelevät biitsipojat ja biitsityöt kulkevat aamusta iltaan rantaa edestakaisin pienen puupalan ympärille kiedottuja käsikoruja kaupaten. Hieman vanhemmat lapset omaavat jo kauppiaan elkeet, myyntilauseet on hiottu ja tinkaustaidot ovat huippuluokkaa. Isompien lapsien mukana kulkee aina nuorempia, jotka opettelevat myymisen alkeita ja englanninkielisiä myyntipuheita vanhempien lasten työtä seuraillen. Kauppa käy ja turistien ranteita ja nilkkoja koristavat kirjavista naruista punotut korut. 10000 rupiaa on pieni raha ja suloisten lasten tarjouksia voi olla hankala torjua. Jokainen ostettu käsikoru kuitenkin tukee lapsityötä ja houkuttelee lisää lapsia tienestin äärelle.

Lapsityövoiman käytön taustalla on köyhyys, kouluttamattomuus ja väestönkasvu, mutta myös maan perinteet, tavat ja tottumukset. Varsinkin maataloudessa lapset kulkevat vanhempien mukana töissä vauvasta asti ja lasten odotetaan osallistuvat maataloustöihin heti, kun ovat siihen kykeneviä. Kaakkois-Aasian maista kaikki muut paitsi Singapore määritellään kehitysmaiksi tai teollistuneiksi kehitysmaiksi, näissä maissa osa väestöstä tulee toimeen hyvinkin vähällä. Tällöin lapsen ohjaaminen työn pariin koulunkäynnin sijaan työn houkuttelee, lisäkolikot kun ovat kullan arvoisia. Mitä aikasemmin lapsi aloittaa työnteon, sitä vähemmän aikaa hän opiskelee ja käy koulua. Koulutus on tärkein keino estää ja vähentää lasten työntekoa.

Eilen kurvatessamme kaupan pihaan kuului tuttu huikkaus yläilmoista. Kaupan katolla istui Linda ystäviensä kanssa jäätelöä syöden ja tyttöjen juttuja kiherrellen. Pojat pyörittivät kilpaa pyöränrenkaita tietä pitkin ja Lindan siskon lapsi istui kaupan lattialla leikkien sekä kaupan hyllystä otetulla mehupullolla että omalla pehmolelullaan. Onneksi edes hetken ajan nämä lapset saavat tehdä lasten töitä -leikkiä, nauraa ja olla huoletta.

Mainokset

4 thoughts on “Lapsen työ

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s