Poran varressa muilla mailla

hammashoito1

Haaveilin jo opiskeluaikana vapaehtoistyöstä oman alani parissa. Tuolloin ihastuksen ja innostuksen asiaan sai aikaan Hammaslääkärilehdessä ollut artikkeli hammaslääkäristä, joka hoiti lasten hampaita jossain päin Nepalia. Jotkut opiskelukaverit, niin hammaslääketieteen kuin lääketieteen puolelta, tutustuivat jo opiskelijoina kehittyvien maiden terveydenhuoltoon Global Health -kurssilla, mutta itse tällöin jätin tilaisuuden käyttämättä. Kun ajatus vuoden reissusta alkoi konkretisoitua, aloin etsimään netistä matkareittimme varrella olevia mahdollisia vapaaehtoistyöpaikkoja, joissa voisin oikeasti auttaa oman ammattitaitoni turvin.

Phnom Penhissä sijaitsevan Cambodian World Family -järjestön löysin monen mutkan kautta. Yritin ensin etsiä tietoa hammaslääkäreiden vapaaehtoistyöstä suomeksi sekä Hammaslääkäriliiton sivuilta että hakukoneella, mutta tulos jäi varsin laihaksi. Siispä vaihdoin englanninkielisiin hakuihin ja jossain vaiheessa eksyin Australian Dental Association -nettisivuille, joista löytyi useitakin eri vapaaehtoistyöprojekteja. Vapaaehtoistyöprojektien listalla olleen Cambodian World Family -järjestön sivut olivat todella hyvät, selkeät ja täynnä tietoa, joten yhtenä kylmänä ja pimeänä tammikuun iltana laitoin sähköpostia järjestön johtajalle Dr. Robert Oglelle ja sain kutsun työskentelemään klinikalle. Samalla sain myös kunnian olla klinikan ensimmäinen suomalainen hammaslääkäri.

hammashoito4

Cambodian World Familyn klinikan potilaat ovat kaupungin vähävaraisimpia, osa lapsista on kodittomia ja suurin osa asustaa Phnom Penhin slummeissa. Hammasongelmien lisäksi lapsilla on valitettavan usein myös HIV tai C-hepatitti. Aamuisin töihin tullessa odotusaula on jo pullollaan lapsia, jotka ovat tulleet tuktuk-kyydein pitkienkin matkojen päästä hammashoitoon. Hammastarkastukset pyritään tekemään vuosittain, ja jos lapsella on enemmän hoidettavaa, vierailee hän klinikalla tarpeen mukaan useamminkin. Klinikalla on 7 vakituista työntekijää, joiden toimesta klinikka pyörii ympäri vuoden. Suurin osa CFW:n tytöistä on opiskelijoita, jotka käyvät aamuisin töissä klinikalla ja suuntaavan iltapäivällä opintojen pariin. Klinikan toiminta on täysin lahjoitusten varassa, Kambodzan valtio kun ei tue hammasklinikan toimintaa.

Ensimmäisenä aamuna pääsin keskelle tositoimia. Odotusaula oli täynnä lapsia ja ympärillä kova hälinä. Ilman suurempia perehdytyksiä istahdin työtuoliin ja samointein ensimmäinen pikkupotilas istahti hoitotuoliin. Edellisenä yönä uneni oli ollut hyvinkin katkonaista, pelotti vietävästi, kuinka minulle käy – niin ja niille potilaille! Hyvinhän siinä kuitenkin kävi, mutta kyllä pari kertaa tuli päivän aikana mietittyä, että mihin sitä on taas itsensä pistänyt. Ensimmäinen päivä oli ehdottomasti se kauhein- sähköt katkesivat kesken toimenpiteen ja teimme työtä hoitajan kännykän valossa, työpisteeni materiaalit olivat menneet vuosia sitten vanhoiksi, eivätkä suostuneet tulemaan ulos kapseleista, lähes kaikki työvälineet olivat erilaisia kuin kotona omassa hoitohuoneessa ja hoitajan kanssakin yhteistyö sujui hapuille, ehkä me molemmat jännitimme toisiamme yhtä paljon. Pikkuhiljaa työt alkoivat sujua ja yhteistyö hoitajan kanssa toimia. Keskiviikkona tulin jo hymyillen pois töistä enkä miettinyt koko iltaa aamun töiden kulkua.

hammashoito2

Hankalinta hommassa on ehdottomasti ollut kommunikaation vajaavaisuus, välillä sen täydellinen puute. Toimiva vuorovaikutus potilaan ja lääkärin välillä on ehdottoman tärkeää, jotta hoitotoimenpiteet sujuisivat mahdollisimman hyvin ja potilaalle miellyttävästi. Koen Suomessakin lapsipotilaat kaikista hankalimmiksi, sillä lapsilla reaktiot hoitotoimenpiteisiin ovat aina moninkertaisia ja toisinaan vajaavaisen kommunikaatiotaidon vuoksi myös yllätyksellisiä verrattuna siihen pelkääviimpäänkin aikuiseen. Niinpä täällä työskennellessä ei lasten hammashoitoa helpottavista kehittelemistäni saduista ja muista pelkoa lietsovista apukeinoista ollut pahemmin apua, kun hoitajakaan ei aina aivan kaikkia sanomisiani ymmärtänyt. Mutta peloistaan huolimatta, nämä lapset olivat äärimmäisen ihania, kärsivällisiä ja kilttejä, suurin osa istui hoitotuolissa kiltisti hoitotoimenpiteen ajan ja vielä ennen juoksua odotushuoneeseen kiittivät saamastaan hoidostaan ja saivat minut herkistymään ja puremaan huulta maskin alla, mahtavia muksuja!

Työpäiviä on jäljellä vielä kolme, ja vaikka varsinkin ensimmäisten työpäivien jälkeen en ihan hihkuen astellut klinikalta kotiin, on kokemus ollut kokonaisuudessaan hyvinkin kehittävä ja ainakin silmiä avaava. Työskentelemällä pidempään klinikalla saisi varmasti paremman otteen työhön, kun uudet työtavat muuttuisivat rutiiniksi ja klinikan työskentelytavat erilaisissa tilanteissa selkenisivät. Eikä pienestä khmerinkielentaidostakaan olisi lainkaan haittaa. Työskentely klinikalla on kadottanut mielestä vaaleanpunaiset maailmanpelastushaaveet -työ on totisinta totta ja välillä oma olo on totaalisen avuton, kun et pystykään auttamaan potilasta niin hyvin kuin haluaisit kommunikaatio- /materiaaliongelmien tai vain potilaan yhteistyökyvyttömyyden vuoksi.

Cambodian World Family tekee arvokasta työtä, kivuton suu kuuluu meille jokaiselle taustoistamme huolimatta. Voit auttaa klinikan toimintaa lahjoituksella organisaation nettisivuilla, ja kaikki kollegat: teidän apunne klinikalla on aina tervetullutta!

Yhtenä aamuna hoitotuoliini istahti osa näistä allaolevan videon lahjakkaista ja elämäniloisista lapsista. Eivätkö olekin ihania!

Advertisements

10 thoughts on “Poran varressa muilla mailla

  1. Aivan ihana kuva sinusta Maiju ja keltapukuisesta pikkutytöstä, ihan meinasi tulla tippa silmään.Tunnelma välittyi täysin, yksi parhaista kuvista! Ihminen lähellä toista, niin että kullatut patsaat ja temppelitkin jäävät toiseksi. Minäkin olen ylpeä sinusta! Läpsäytän ilmaylämummot sinne kauas!

  2. Mahtavaa, ihanaa että pääsit toteuttamaan tämän unelmasi! Varmasti upea kokemus vaikka haastetta varmasti on riittänyt :)

  3. Voin kuvitella miten jännittävää on aloittaa työt vieraassa ympäristössä, joten todella hienoa kun uskalsit! Se oli varmasti mieltäavartavaa ja samalla pystyit auttamalla vaikuttamaan monen ihmisen elämään. Esimerkillistä toimintaa :)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s