Pieniä pettymyksiä

mopomini

Kaikkihan siitä pelotteli jo etukäteen: ”Tuskin tulette välttymään!” Samaan lauseeseen muistivat vielä lisätä, että tuskin edes yhdellä kerralla siitä selviätte. Ja minä hinkkasin käsiäni saippualla aina kuin siihen oli mahdollisuus, lotrasin vielä käsidesiä päälle ja muistin ottaa yhden maitohappobakteeritabletin kerran päivässä. Ja yhden käsidesipullon unohtuminen ravintolaan syönnin päätteeksi tuntui ennustavan pienoista maailmanloppua. Sitten se iski, pisti lopun yöunilleni ja pakotti viettämään vessassa koko loppuyön, nimittäin mahatauti.

Kolme viikkoa porskuteltiinkin onnellisissa kuvitelmissa, että tämä reissu on yhtä nousukiitoa ja upeita hetkiä. Kuumehorkassa täristessä, kylmän hien pukatessa ihon pintaan ja mahan heittäessä volttia tukalan kuumassa mökissä tuli ihan pikkuisen ikävä kotiin. Yöllä pitkiä tunteja valvoessani haaveilin omasta sängystä ja tyynystä, viileästä lattiasta ja sohvasta sekä telkkarista. Ehkä myös ihan vähän keltaisesta jaffasta ja jostain superhyvästä karkista, niin ja ihan pienenpienestä palasesta ruisleipää.

Mahatauti pisti matkasuunnitelmamme uusiksi. Olimme varanneet jo edellisenä päivänä laivamatkan Railaysta Koh Lantalle, mutta koska en ollut matkustuskuntoinen, täytyi meidän jäädä vielä yhdeksi yöksi Railayn Ao Ton Sai -rannalle. Vettä satoi kaatamalla koko päivän ja aallot kasvoivat melkoisen suuriksi, joten tuskin lauttamatka mikään suuri nautinto olisi ollutkaan. Vietimme siis vielä yhden päivän Mountain View Resortin mökissä, vaikka tosiasiassa jo 3 aikaisempaa olisivat hyvinkin riittäneet.

tervemini Krabin provinssissa sijaitseva Railayn niemi on kuorutettu valkealla hiekalla ja karstikivikalliot nousevat hiekan välistä kuin teatterin lavasteet. Railayhin ei kulje Krabin kaupungista tietä, joten perille pääsee ainoastaan pitkähäntäveneellä ja suurempaa liikennettä tällä pieneen tilaan pakkautuneella loma-alueella ei ole. Railayssa on 4 rantaa, joista kolme ovat Railayn niemen ympärillä ja yksi, Ao Ton Sai, hieman erillään ja vain laskuveden aikoihin kävely-yhteydessä Railayn niemeen. Railayhin tehdään paljon päiväretkiä Krabista ja se myös houkuttelee paikalle kiipeilijöitä, koska kiipeilymahdollisuudet ovat upeilla karstikivikallioilla erinomaiset.

Mekin saavuimme paikalle juurikin kiipeilyn vuoksi ja majoituimme Raileyta hieman rauhallisemmalle ja vähemmän turistiselle Ao Ton Saille. Kiipeilykursseja järjestäviä yrityksiä oli lähes joka kulmalla ja hinnat jokaisessa paikassa olivat lähes samat. Timo osallistui puolen päivän kiipeilykurssille ja hintaa 4 tunnin kiipeilyllä oli 800 bathia (sisältäen myös kaikki varusteet). Huippusesonkiaikoina kiipeilykursseilla ilmeisesti on hyvinkin paljon porukkaa ja joskus kiipeilypaikat ovat vaarallisenkin ruuhkaisia, mutta nyt kurssilla oli Timon lisäksi vain kaksi uusi-seelantilaista, joten kiipeillä sai koko rahan edestä ja vielä enemmänkin. Itse tyydyin seuraamaan menoa alavasemmalta ja poltin hurjapäiden esityksiä katsellessa myös otsani sekä jalkojeni takaosat.

kiipeilypikku

Kiipelilyn lisäksi suurempia aktiviteettejä ei tässä lomakohteessa ole. Railayn rannat ovat ylikuormitetut ja kadut tupaten täynnä turisteja. Railayta ja Ao Ton Saita yhdistää pieni 2,5 kilometrin viidakkopolku, jota sitten aktiviteetinpuutteessa kävelin edestakaisin vihaisia apinoita väistellen. Ao Ton Sailla meno on hieman rauhallisempaa, mutta ranta sinänsä on aika huono, ettei tilaa auringonotolle ole, eikä uiminenkaan houkuttele. Ranta on täynnä erilaisia rentoja baareja, jotka pimeän hiipiessä asettavat levylautaselle raggaeta ja taisipas myös jokunen bändikin kajauttaa sointuja ilmoille. Rennoimmilla tyypeillä oli marisätkä huulessa tai bongi takataskussa, ja olipa mango- ja vesimeloonishakejen lisäksi tarjolla myös mystical mushroom shakeja. Ei ehkä ihan meidän paikka ja juttu.

Meille Railay oli hienoinen pettymys. Kauniit rannat katosivat pullistelevien turistimassojen alle, ja koska kiipeily ei minulta nyt olkapään takia onnistunut, oli paikassa suoraan sanoen tylsää. Mahatauti ja auringonpolttamat latistivat fiilistä entisestään ja tekivät koko Railayn vierailusta hieman alavireisen. Ikävän maun jättivät vielä viimeisen aamun tappelu pitkähäntävenekuskikartellin kanssa (tietenkin hävittiin) ja kahvilan tädin yritys laskuttaa hieman ekstraa aamupalalla. Onneksi laiva oli ajallaan Railayn länsirannalla ja pääsimme jatkamaan matkaa uusiin maisemiin.

Parasta Ao Ton Sailla oli tämä pikkukissa, joka asusteli meidän verannalla ja huikkasi huomiset sälekaihtimien välistä.

Parasta Ao Ton Sailla oli tämä pikkukissa, joka asusteli meidän verannalla ja huikkasi huomiset sälekaihtimien välistä.

Mountain view resort 600bth/yö
Luetut kirjat: Jeffrey Eugenides Virgin Suicides

Mainokset

6 thoughts on “Pieniä pettymyksiä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s