Unelmat on tehty toteutettaviksi

Uskaltaako sen jo näin julkisesti paljastaa? Että kolmen kuukauden päästä pakataan rinkkoihin vain tarvittavat ja karistetaan arki jaloista ainakin vuodeksi. Että toteutetaan yksi unelma ja venytetään nuoruutta lähelle kolmeakymmentä ja osittain sen paremmalle puolelle. Ehkä uskallan, koska oikeasti, en meinaa pysyä housuissani, niin mahtavaa tämä on!

Ajatus maailmanympärysmatkasta on pompannut esiin puheissamme lähes ensimmäisistä treffeistä lähtien. Timo haaveili reissusta jo 2000-luvun alkupuolella tehdessään töitä ympäri maailmaa. Itse taisin ajatella pidempää reissua rinkka selässä ensimmäisen kerran vaihtovuotenani, kun kulutin eri kulkupelien penkkejä enemmän kuin luentosalien. Valmistumisemme jälkeen päätimme, että reissuun on päästävä. Ensimmäisen palkan ropistessa tilille alkoikin säästöoperaatio, joka vielä tällä hetkelläkin on vaiheessa. Luotan kuitenkin siihen, että tavoite saavutetaan.

Tuon säästämisoperaation aikana olen jo välillä kyseenalaistanut koko reissuun lähtöä. Onko tämä säästäminen ja tavallaan elämässä paikallaan junnaaminen sen arvoista? Pari kertaa olen miettinyt jo luovuttamista, ja salaa ajatellut mitä kaikkea tällä rahalla saisi. Olisiko se ikuisesti haaveilemani oma hevonen sittenkin parempi tapa tuhlata säästetyt rahat? Tai vain upottautua syvemmälle tähän oravanpyörään, ottaa asuntolaina ja perustaa perhe. Juurikin tällaisella epätoivon hetkellä, kun mietin onko minusta reissuun lähtijäksi, satuin löytämään pari mahtavaa matkailublogia, joita lukiessani matkakuume nousi jonnekkin kuumemittarin asteikon ulkopuolelle. Näiden matkakertomusten ja ehkä myös erään nimeltämainitsemattoman kotimaisen matkailuohjelman myötä uskon, että reissu on parasta, mitä voimme tässä tilanteessa tehdä ja tiedän, että kaikelle tuolle, sekä hevosille että asuntolainoille, on varmasti vielä hetkensä.

Juurikin nuo matkablogit ja -ohjelmat sekä useat loistavat nettisivustot ovat tehneet odottavan ajasta todella mielekästä. Olen reissanut tänä syksynä omalla sohvalla ympäri maailmaa, nähnyt unia uusista maista ja erehtynyt haaveilemaan välillä jopa töissäkin. Voin sanoa, ettei kaamos ole masentanut laisinkaan ja koko syksy on mennyt melkoisella vauhdilla. Muiden ihmisten matkatarinat ovat olleet myös äärettömän tärkeitä tietopankkeja omaa reissuamme suunnitellessa. Vielä kun saisin koottua kaikki muistiinpanot (jotkut jopa kauppakuittien takapuolella) ja nippelitiedot jossain vaiheessa kasaan samojen kansien väliin.

Koska olen tällainen tunnollinen tyyppi, en pysty lähtemään edes maailmanympärysmatkalle niin, etteikö reissulla olisi jotain tavoitetta. Tottakai reissu tehdään ihan vain huvinkin vuoksi, mutta toivon sen olevan myös tapa tutkiskella itseään ja elämäänsä. Joskus on nimittäin hyvä lähteä kauas, että näkee lähelle.

Tämän blogin tarkoituksena on jättää jälkeensä reissusta omaa muistia tarkempi tarina. Samalla läheiset pääsevät seuraamaan reissua, eikä minun tarvitse kertoa kuulumisia jokaiselle erikseen (laiskuus, nääs). Ehkäpä tämä blogi parhaimmillaan saa jonkun muunkin nakkaamaan rinkan selkäänsä ja ottamaan askeleen kohti maailmaa.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s